Hakutulokset

Häme-Wikistä
  • ...a|vasen|Alma Ylöstalon (s. 1898) tekemä naisten kerrasto vuodelta 1916 tai 1917.]] [[Category:Muistot jakoon, Hauho]][[Category:Häme-Wiki]]
    388 tavua (44 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.16
  • Varjosta valoon; Lammin suojeluskunnan ja lottien toimintaa 1917-1944 (vuonna 2004) Lammin pitäjän historia III; vuodet 1917-1995 (vuonna 2000)
    1 KiB (148 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.04
  • Muotoilija Aimo Okkolin (1917 - 1982) työskenteli v. 1937 lähtien Riihimäen Lasi Oy:llä. Hänen ...ory:Riihimäkeläisiä|Okkolin,Aimo]] [[Category:Muotoilijat|Okkolin,Aimo]][[Category:Häme-Wiki]]
    498 tavua (63 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • .... Punatiilinen, uusgotiikkaa edustava&nbsp;kirkkorakennus valmistui vuonna 1917,&nbsp;mutta käyttöönsä se&nbsp;vihittiin vasta 15.10.1918.&nbsp; <br>{{Tynkä}}[[Vuosi::1917| ]][[Coordinates::60.81628, 23.63365| ]]
    1 KiB (166 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...innassa vuosina 1848-1884 ja 1886-1917 ja Helsingissä vuosina 1884-1886 ja 1917-1938. Hänen isästään&nbsp;ei ole tietoa, äiti oli pyykkäri Anna-Liisa ...lutpanimo Hämeenlinnassa, [[Hämeensaari|Hämeensaaressa]],&nbsp;vuoden&nbsp;1917 kieltolakiin asti. Hän oli myös helsinkiläisen vuonna 1905 perustetun ja
    2 KiB (251 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.07
  • '''Timo Kauko Urhola''' (s. 1917) oli lahtelainen insinööri, jota epäiltiin osallisuudesta aseiden hajava [[luokka:Lahden suojeluskuntapiiri]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    417 tavua (51 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.39
  • - Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 519. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    411 tavua (52 sanaa) - 28. huhtikuuta 2023 kello 10.42
  • ...a, Kalle ja Sandra Kilpinen perheineen, Sandran sylissä Reino Kilpinen, v. 1917 ]] [[Category:Muistot jakoon, Janakkala]][[Category:Häme-Wiki]]
    1 KiB (132 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.18
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 118. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    716 tavua (88 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 13.48
  • ** [[Matti Airola]] (sd.) [[Viipuri]] 1908–1914 ja Lahti 1917 ** [[Valfrid Perttilä]] (sd.), [[Helsinki]] 1907–1909 ja 1910–1913 sekä Lahti 1917
    2 KiB (191 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.37
  • ...Todennäköisesti punakaartien kehitys oli alkanut kuitenkin jo ennen joulua 1917. [[Category:Hakkalan_koulu]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (453 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.06
  • ==Miehuuskoe 1917== ...livat tsaarin kukistaneen Kerenskyn hallituksen joukkoja, jotka Miehuuskoe 1917 (2017) -kirjan kertomuksessa häiriköivät Savonlinnan kaduilla.
    6 KiB (758 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.23
  • ...een läänin eteläisen vaalipiriin kansanedustajaksi. Han oli edustajana 4.4.1917 - 16.5.1918. Koko edustajatoimensa ajan hän kuului Suomen sosialidemokraat ...sesta ja näin hänen edustajatoimensa katsottiin lakanneeksi 15. toukokuuta 1917.
    2 KiB (267 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.59
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 511-512. [[Luokka: Kirjailijat|Vihne, Helmi]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    985 tavua (124 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.29
  • Rakennus valmistui vuonna 1917 ja sitä laajennettiin 1930-luvun lopulla arkkitehti Aarne Aallon suunnitel [[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Forssa]][[Category:Häme-Wiki]]
    1 KiB (180 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.06
  • Elämä ja kuolema, novellikokoelma. Otava 1917 ...ry:Kirjailijat|Kouta, Aarni]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Kouta, Aarni]][[Category:Häme-Wiki]]
    1 KiB (173 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.03
  • ...san seudulla Tammelassa. Räätälinpoika valmistui Helsingin yliopistosta v. 1917 filosofian kandidaatiksi, minkä jälkeen hän muutti Forssaan, jonne perus [[Category:Forssalaisia|Aaltonen]][[Category:Tieteilijät|Aaltonen]][[Category:Häme-Wiki]]
    1 KiB (180 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • ...ensimmäinen aviomies talollisen poika ja pienviljelijä Tauno Pärssinen (s. 1917) oli hänkin kotoisin Kannakselta ja kuoli vuonna 1963 [[Jatkosodan]] psyyk Nuoruutensa Sievi vietti Kuninkaanristin kylässä, joka sijaitsi vuonna 1917 perustetussa Suomen nuorimmassa pitäjässä. Niin kylä kuin pitäjä oliv
    4 KiB (501 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.11
  • ...aapkylän]] perintöä. Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847-1917) oli omana aikanaan huomattava vaikuttaja Suomen kulttuurielämässä. Hän [[Category:Taidetapahtumat]] [[Category:Kirjallisuustapahtumat]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (227 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.01
  • * Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 391-392. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    1 KiB (160 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.41
  • ...nnan päällikkö vuosina 1917 - 1918, talousosaston varapuheenjohtaja vuonna 1917, opetusministeri vuonna 1927, ulkoasiainministeri vuonna 1926 ja suurlähet [[Category:Loppilaisia|Setälä, Emil Nestor]]
    5 KiB (616 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.08
  • - Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 522-523. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    1 KiB (176 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.00
  • Samaan aikaan kun Pietarissa tehtiin 7.11.1917 lähes veretöntä palatsivallankumousta, alle 100 kilometrin päässä Hel ...lomaili mm. tällä aluksella Suomessa ja laiva oli tuolloinkin marraskuussa 1917 Helsingin satamassa. Skott oli siis kartanosta lähtönsä jälkeen menesty
    5 KiB (701 sanaa) - 4. huhtikuuta 2023 kello 09.23
  • ...etta''', joka on [[navetta]] yhdistettynä sikalaan ja talliin, on vuodelta 1917. Sunellin omettaa pidettiin aikanaan edistyksellisenä tilaratkaisultaan. S [[Luokka:Hollola]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (187 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.40
  • ...sarikunnan armeijassa. Hämeen ratsurykmentin perinnepäivä oli 1. syyskuuta 1917 tapahtuneesta jääkäriripataljoona 27:n Liepajassa tapahtuneen ''Melderre [[luokka:Hämeenlinnan kaupunki]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (213 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.11
  • * Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 526. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (198 sanaa) - 28. huhtikuuta 2023 kello 10.43
  • ...stöasujaimisto, jonka olosuhteet ja köyhyys huononivat erityisesti vuosina 1917 ja 1918, jolloin monet joutuivat työttömiksi. Vanajan kunta halusi Hämee [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]
    4 KiB (497 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...irjoittaa Hämeenlinnan kaupungin historian, jonka hän sai valmiiksi vuonna 1917. Teos sai tunnustusta myös akateemisella tasolla. Ailio tutki myös [[Hatt *Hämeenlinnan kaupungin historia. 1, 1917, Teos on digitoitu ja nähtävillä [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjast
    4 KiB (460 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.54
  • - Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 354. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (208 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.39
  • ...i ja samana vuonna hänet nimitettiin Kuopion läänin kuvernööriksi vuosiksi 1917–1918 ja Hämeen läänin maaherraksi vuosiksi 1919–1930. Vapaaherra von [[Category:Merkkihenkilöt|von Hellens, Albert Alexander]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (247 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • ...i hävityksen kohteeksi. Norstedt ehti vaikuttaa Iittalan tehtaalla vuoteen 1917 saakka, jolloin hän myi osakkeensa Karhula Osakeyhtiölle. Vuonna 1922 hä [[Category:Kalvola]] [[Category:Historialliset_rakennukset]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (257 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.59
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 28 [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (202 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.21
  • ...kansanedustajana Uudenmaan (1907–1909 ja 1910–1913) ja Hämeen eteläisestä (1917) vaalipiiristä. [[Kansanvaltuuskunta Päijät-Hämeessä|Kansanvaltuuskunn [[Luokka:Lahtelaiset kansanedustajat|Perttilä, Valfrid]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (217 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.37
  • ...jana toimi Emma Hedman vuosina 1915–27. Ylänteen työkoti hankittiin vuonna 1917. [[category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (233 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.12
  • [[Image:Kordelin.jpg|thumb|right|Alfred Kordelin 6.11.1868 - 7.11.1917]] Alfred Kordelin syntyi raumalaisen merimiehen poikana 6. marraskuuta vuon ...talliteollisuus. Maatilojen ja metsäpalstojen lisäksi Kordelin osti vuonna 1917 Reposaaren Höyrysaha Oy:n. Uransa loppupuolella Kordelin toimi myös laiva
    5 KiB (590 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.57
  • *Sirkka '''Tellervo''' Brotherus, s. 1917, kotitalousopettaja, rouva [[Category:Hämeenlinnalaisia]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (263 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.05
  • ...ettehin&nbsp;: kertomus suojeluskunnan ja lottien toiminnasta Hausjärvellä 1917 – 1944 (1997) [[Category:Hausjärveläisiä|Toivola]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (259 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.53
  • Hannan päiväkirja 1917-1932: Dokumentti nuoren naisen elämästä Lahdessa kansalaissodan pyörtei [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (212 sanaa) - 14. huhtikuuta 2023 kello 12.43
  • ...Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseilla ([[Sprengkommando Polangen|p |Ylennykset=Hilfsgewehrführer 31. toukokuuta 1917
    6 KiB (705 sanaa) - 7. kesäkuuta 2023 kello 15.45
  • ...[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnaan]] vuonna 1901 ja toimi aina vuoteen 1917 asti. Koulu oli ensimmäisiä pojille käsityöopetusta tarjoavista oppilai ...etty sitä, päättyisikö koulu ennen aikojaan. Elintarvikepula paheni vuonna 1917, minkä seurauksena hyväksytyistä oppilaista vain kolme saapui lukuvuoden
    4 KiB (488 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.53
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 192. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (206 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 13.49
  • Vuonna 1917 Karan perustettiin lasitehdas, jonka&nbsp;toimitusjohtaja Niemelä ajoi han ...egory:Hausjärvi|Karan kylä]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Karan kylä]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (327 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • *[[Karl Gustaf Göös]], lehtori, edellisen vävy, 1867-1917 [[Category:Janakkala|Irjalan kartano]][[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (284 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...jana toimi Emma Hedman vuosina 1915–27. Ylänteen työkoti hankittiin vuonna 1917. ...la. Sen omisti 1900-luvun alussa [[Oy Harviala Ab|Oy Harviala Ab]]. Vuonna 1917 Emma Hedman vuokrasi tilan ja perusti sinne kymmenpaikkaisen poikien työko
    5 KiB (616 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...s tuomion yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Lindberg ja Idestam saivat virkansa takaisin. ...sia|Lindberg, Verner A.]] [[Category:Merkkihenkilöt|Lindberg, Verner A.]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (375 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.08
  • ...nbsp;vuonna 1900 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1917. Hän toimi opettajana Rautalammella vuoaina&nbsp;1919-1923 ja Suonenjoella [[Category:Opettajat|Salokannel, Akseli]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (291 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.08
  • ...ykyajan romaani. Otava 1916<br> Häviävää Helsinkiä&nbsp;: novelleja. Otava 1917<br> Velisurmaajat: "vallankumous"-romaani. Kustannus Oy Ahjo 1918 (salanime [[category:Kirjailijat]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (304 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • Kallenautio Jorma: EKA SUOMESSA, ISBN 951-30-9942-3<br>Tainio Tauno: OTK 1917-1967 [[Category:Teollisuus]][[Category:Häme-Wiki]]
    2 KiB (300 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • Vuosi 1917 oli muutosten vuosi. V. 1918 paikkakunnalla käytiin taisteluja, joihin osa [[Category:Kokoustilat]] [[Category:Juhlatalot]] [[Category:Tuulos]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (376 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.01
  • ...ja Nimetön, romaani vuosituhansien takaa. Toisen matkansa hän teki vuosina 1917 - 1919 Koillis-Siperiaan, jossa hän tutki arktisten kansojen elämää saa [[Category:Loppilaisia|Pälsi, Sakari]]
    3 KiB (418 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.08
  • ...lfred Kordelin|Alfred Kordelinin]] omistuksessa vuodesta 1903 aina vuoteen 1917 saakka, jolloin Kordelin kuoli Mommilan kahakassa. Nykyisin kartano on yksi ...nnetun Kultarannan itselleen.&nbsp;Alfred Kordelin kuoli 49-vuotiaana 7.11.1917 venäläisen matruusin ampumana. Hän&nbsp;jätti testamentissaan huomattav
    3 KiB (386 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.57
  • ...ma olutpanimo toimi naapuritontilla [[Hämeensaari|Hämeensaaressa]] vuoteen 1917 asti. Zaida Blåfieldin suku oli taiteellisesti lahjakasta. ...1914–1917. Myöhemmin hän oli G. A. Serlachius Oy:n palveluksessa Mäntässä 1917–1920, Varsinais-Suomen Vartion päätoimittajana sekä Järviseutu-lehden
    4 KiB (435 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • Alfred Kordelin surmattiin 1917. Hän lahjoitti testamentissaan Mommilan kirkon alueineen Lammin seurakunna [[Category:Kirkot]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (351 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 57. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (292 sanaa) - 14. huhtikuuta 2023 kello 12.33
  • Kallenautio Jorma: EKA SUOMESSA, ISBN 951-30-9942-3<br>Tainio Tauno: OTK 1917-1967 [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (348 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • ...ofessori, valtioneuvos ja taidehistorioitsija Eliel Aspelin-Haapkylä (1847-1917).&nbsp;Pronssiin valettuna teos valmistui vuonna 1913. Noihin aikoihin 1912 [[Category:Merkkihenkilöt|Aspelin-Haapkylä]]
    3 KiB (426 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.58
  • Liisa Majapuro (o.s. Kantala, s. 1917) on hämeenlinnalainen lausuntataiteilija ja puheilmaisun opettaja. Majapur ...Lausujat|Majapuro, Liisa]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Majapuro, Liisa]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (407 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.03
  • * Elämää Suomessa 1700-luvulla 2. 1917. [[Category:Hämeenlinnalaisia|Aarni, Alma]]
    3 KiB (368 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.10
  • == 1881-1917 == ...tta. Ensimmäinen maailmansota saattoi kuitenkin lasitehtaan vaikeuksiin ja 1917 tehtaan pääosakas ja isännöitsijä Claes Nordstedt myi osakkeensa Ahlst
    10 KiB (1 132 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.54
  • Alakerrassa on esillä myös Venäjän vallan aikaan (1809-1917) ja Suomen itsenäistymiseen liittyviä esineitä. Vuonna 2015 rakennettiin [[Category:Hauho]] [[Category:Museot]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (399 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.16
  • [[Image:Naiset toissa.jpg|thumb|right|323px|Kirjansitomatehtaan työväkeä n. 1917. Kuva: Maija Sarasteen kokoelmat.]]Alun perin Hämeenlinnan Kirjansitomateh [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Teollisuus]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (377 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.55
  • Lähteet:<br>Lammin pitäjän historia III&nbsp;: vuodet 1917-1995, s.46 ISBN 951-95061-7-9<br>Lieson kyläsuunnitelma 2005,<br>http://pe [[Category:Lammin_kylät]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (441 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 471. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    2 KiB (318 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.35
  • | 1917 | 1917 II
    5 KiB (702 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.57
  • |1917 [[Luokka:Kotiseutumuseot]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    3 KiB (336 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.38
  • Vuonna 1917 Gunnar Nordenswan osti kartanon perikunnalta, ja hänen tyttärensä Inge y [[Category:Hausjärvi|Karan kartano]] [[Category:Kartanot|Karan kartano]][[Category:Häme-Wiki]]
    3 KiB (414 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.05
  • s. 1917 Lahti [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    3 KiB (352 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.41
  • ...dun satumaailmassa oli omaelämäkerrallisia aineksia: Lapissa kevättalvella 1917 koettu kalterijääkärien pakomatka sai sadun hahmon. Erityisesti satu San [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    3 KiB (361 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.44
  • ...isen asutuksen. Kaupasta Jaakkolan tilan omistajan kanssa sovittiin vuonna 1917. Kaupunki sai siitä 79 hehtaaria uutta maata. Kuitenkaan [[Vanaja|Vanajan] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]
    4 KiB (493 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • s. 1917 Uusikirkko [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    3 KiB (414 sanaa) - 14. huhtikuuta 2023 kello 12.34
  • ...la vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanoiden väkeä. V. 1917 kun Antti Korhonen kuoli, verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Verk [[Luokka: Juhlapaikat]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    3 KiB (411 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.34
  • <br/> Elämän polska. Otava 1917. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    3 KiB (418 sanaa) - 14. huhtikuuta 2023 kello 11.05
  • ...he muuttivat takaisin Helsinkiin. Karl Hällström kuoli 57-vuotiaana vuonna 1917. Ester Hällström avioitui Kaarlo Juho Ståhlbergin kanssa vuonna 1920. H� ...Ståhlberg, Ester]] [[Category:Vierailuja Kanta-Hämeessä|Ståhlberg,Ester]][[Category:Häme-Wiki]]
    4 KiB (593 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.58
  • ...vuodelta 1890, sekä erikoinen harmaakivestä ja hirrestä tehty vesisäiliö (1917), jonka yläosassa oli näkötorni ja tanssilattia. kokonaisuuteen kuuluvat [[Category:Hattula]][[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]
    4 KiB (519 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • Hänen jälkeensä oli kanttorina 1912-1917 hyväksi laulumieheksi kuvattu ''[http://fi.wikipedia.org/wiki/Irma_Rantava [[Category:Kuorot]] [[Category:Laulajat,_muusikot,_säveltäjät]][[Category:Häme-Wiki]]
    4 KiB (554 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.07
  • '''Hämeenlinnan suojeluskunta''' perustettiin syksyllä 1917. Suojeluskunnan aseita säilytettiin Skogsterin liikkeessä, jonka jälkeen [[luokka:Maanpuolustusjärjestöt]][[Luokka:Sotilaalliset järjestöt]][[Category:Häme-Wiki]]
    4 KiB (505 sanaa) - 9. kesäkuuta 2023 kello 08.41
  • - Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 411. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    3 KiB (423 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.44
  • Koskue, Kaisu 2000. Lammin pitäjän historia III. Vuodet 1917-1995. Jyväskylä.<br> Pänkäläinen Martti 2001: Lammin pitäjän historia II. Vuodet 1808-1917. Jyväskylä.<br>
    7 KiB (890 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • ...aikalleen 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1917. Pihamaalla on myös pieni luhtiaitta. [[Category:Hattula]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]
    4 KiB (568 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...mittaja ja urheilija. Vuosina 1911-1914 hän oli Aamulehden ja vuosina 1914-1917 Hämeen Sanomien päätoimittaja, ja myöhemmin hän toimi Pohjanmaalla Jä ...:Kirjailijat|Sauli, Jalmari]][[Category:Hämeenlinnalaisia|Sauli,Jalmari]][[Category:Häme-Wiki]]
    4 KiB (514 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • Orimattilan kunnanvaltuusto puuttui asiaan tammikuussa 1917 ilmoittamalla, että maatilat eivät voineet enää maksaa valtionveroja, j ...tlukukautta 1917 kolmella päivällä laskien kansakoululaiset 19. toukokuuta 1917 lauantaina, jotta he ehtivitä auttamaan enemmän toukoaikana maataloustöi
    12 KiB (1 389 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.40
  • Werner Lönnholtz hoiti vuonna&nbsp;1917 tapahtuneeseen kuolemaansa&nbsp;saakka Niemen ja Kuurilan tiloja. Hän oli Lönnholtzin kuoltua 1917 hänen jälkeensä jäi kaikkiaan 7 620 hehtaarin maaomaisuus. Niemen karta
    8 KiB (1 007 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • Vuosina 1917 - 1918, jolloin [[Vuoden 1918 tapahtumat Lammilla|kansalaissota]] kosketti Lammin pitäjän historia III. Vuodet 1917-1995. Kirj. [[Kaisu Koskue|Kaisu Koskue]]. Jyväskylä 2000. ISBN 951-95061
    8 KiB (1 058 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 208-209. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    4 KiB (545 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.44
  • *Muhammed. Merkkimiehiä n:o 10.1917 ...tä kirjastojen vanhemmasta historiasta. Suomen kirjastoseuran julkaisuja 1.1917
    6 KiB (771 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • <br/> Silmä yössä : romaani. WSOY 1917. <br/> Kootut teokset. 1-8. WSOY 1917-26.
    7 KiB (971 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 13.54
  • ...ngin ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Harald Andersin vuosina 1916-1917. Asemakaavaa ei kuitenkaan toteutettu vaan sen sijaan tilattiin Viipurin ka [[Category:Riihimäki]] [[Category:Taidegalleriat]][[Category:Häme-Wiki]]
    5 KiB (618 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.06
  • Kallenautio Jorma: EKA SUOMESSA, ISBN 951-30-9942-3<br>Tainio Tauno: OTK 1917-1967 [[Category:Teollisuus]] [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Häme-Wiki]]
    5 KiB (630 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.04
  • ...hden maakuntansa, mutta Suomi sai autonomisen aseman osana Venäjää vuoteen 1917 asti. [[Category:Vierailuja Kanta-Hämeessä]][[Category:Häme-Wiki]]
    5 KiB (700 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.24
  • ...kirjoittamia musiikkiteoksia olivat mm. ''Suomen partioväen laulukirja'' (1917), ''Kaipaukseni maa: lapinkävijän matkamuistoja'' (1922), ''Murjaanien ma [[Category:Laulajat,_muusikot,_säveltäjät|Launis]] [[Category:Musiikki]][[Category:Häme-Wiki]]
    6 KiB (709 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.58
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 455-456.  [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    4 KiB (460 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.36
  • ...ina Loviisa Grönblom (1819-1880). Heille syntyi kaksi tytärtä, Minka (1842-1917) ja Lilly (1844-1924) sekä poika Wilhelm (1846-1867). Minkan puolisot oliv ...egory:Janakkala|Sauvalan kartano]] [[Category:Kartanot|Sauvalan kartano]][[Category:Häme-Wiki]]
    5 KiB (699 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • Vuonna 1814 Ahlajärvellä oli 14, vuonna 1860 17, vuonna 1917&nbsp;8 torppaa. Kun torppien lunastamiseksi tehtiin laki, Ahlajärven karta [[Category:Kalvola]][[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]
    5 KiB (700 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • * Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 198-200. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    5 KiB (599 sanaa) - 14. huhtikuuta 2023 kello 11.08
  • ...aryhmässä ensimmäisten vaalien jälkeen 22.05.1907 - 31.01.1911 sekä 1914 - 1917, 1919 - 1933 ja 1936 - 1948. Kaiken kaikkiaan Sillanpää oli kansanedustaj ...anedustajia|Sillanpää, Miina]][[Category:Jokioislaisia|Sillanpää, Miina]][[Category:Häme-Wiki]]
    6 KiB (741 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.05
  • Vuonna 1917 Tirmulassa suoritettiin tilojen uusjako, jossa yhdistettiin Sipilät,&nbsp; [[Category:Lammi|Tirmula]] [[Category:Lammin_kylät|Tirmula]][[Category:Häme-Wiki]]
    5 KiB (733 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.04
  • ...n Majesteettina Leskikeisarinnan syntymäpäivä olivat suuria juhlia. Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi ja siitä eteenpäin koulussa vietettiin enää suomalai [[Category:Riihimäki]] [[Category:Koulut]][[Category:Häme-Wiki]]
    6 KiB (760 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • ...Aksel Lindholm.&nbsp;[[Evo|Evon]] kylillä oli ollut levotonta jo syksyllä 1917. Iso-Evon työväenyhdistys oli jo vuonna 1906 tilannut Lammille punakaarti Lammin pitäjän historia III. Vuodet 1917-1995. Kirj. Kaisu Koskue. Jyväskylä 2000. ISBN 951-95061-7-9
    9 KiB (1 273 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.55
  • ...Hämeenlinnassa]] järjestettiin Suomen Yleinen Eläinsuojelukongressi vuonna 1917. [[Category:Seurat_ja_yhdistykset]][[Category:Häme-Wiki]]
    6 KiB (759 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.52
  • Karl Gustaf Göös kuoli marraskuussa 1917. Hänen vaimonsa Fanny Göös kuoli huhtikuusssa 1918. Irjalan omistus siir [[Category:Muistot jakoon, Janakkala]][[Category:Häme-Wiki]]
    6 KiB (779 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.17
  • ...i sijoitettu useita eri yksikköjä. Venäläisten joukkojen poistuttua vuoden 1917 lopulla, jäivät alueen rakennukset tyhjiksi ja niihin sijoitettiin mm. si [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]
    7 KiB (805 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...nbsp;Sillantaka siirtyi vuonna 1871 kanttori Josef Palanderille, ja vuonna 1917 sen omistajaksi tuli Vilho Vanhatalo. Penttilän talon sai vuonna 1879 Kall [[Category:Hausjärvi]] [[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]
    6 KiB (859 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • * Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 367. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    5 KiB (702 sanaa) - 14. huhtikuuta 2023 kello 11.00
  • ...esta monine omaleimaisine myymälöineen on tullut matkailunähtävyys. Vuonna 1917 Iittalan lasitehdas liitettiin A. Ahlström Osakeyhtiöön ja 1980 -luvulla ...tajan Claes Norstedtin asunnoksi. Hän toimi tehtaan johtajana vuosina 1896-1917.&nbsp;Jugendtyylisen kivirakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck.
    11 KiB (1 384 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...delin]]ille. Hänet ja kartanon pehtori Paul Petterssonin ampuivat syksyllä 1917 ennen Suomen itsenäistymistä venäläisen sotilaat. Tämä tapahtuma tunn [[Category:Jokioinen]][[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]
    7 KiB (818 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.56
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 402-403. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    5 KiB (718 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.31
  • ...inavetta valmistui vuonna 1900 ja piharakennus, muonamiesten mökki, vuonna 1917.&nbsp; [[category:Historialliset_rakennukset]][[Category:Häme-Wiki]]
    7 KiB (828 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.09
  • Samuli Paronen (1917 – 1974) syntyi Virolahden pitäjässä Väinö ja Ida Parosen ainoana lap ...onen, Samuli]] [[Category:Kirjailijat|Paronen, Samuli|Riihimäen Lasilla]][[Category:Häme-Wiki]]
    7 KiB (898 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.04
  • <br/> Näyttelijättären tarina. G. W. Edlundin kustannusoy 1917. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    6 KiB (755 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.29
  • Hämeensaaressa nykyisen uimahallin kohdalla oli vuoteen 1917 asti Hämeensaaren polttimo ja väkiviinan jalostustehdas Oy. Tehtaassa teh [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]
    8 KiB (988 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • *Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 166-168. [[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    6 KiB (799 sanaa) - 5. kesäkuuta 2023 kello 14.40
  • ...ssä vuonna 1898 syntynyt maanviljelijän poika. Hän valmistui ylioppilaaksi 1917 Helsingin suomalaisesta lyseosta ja&nbsp;jatkoi opintojaan Helsingin yliopi ...y:Janakkala|Iso-Hiiden kartano]] [[Category:Kartanot|Iso-Hiiden kartano]][[Category:Häme-Wiki]]
    8 KiB (971 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...on yksi Suomen vanhimpia elokuvateattereita. Se perustettiin marraskuussa 1917 ja oli aikansa huvielämän keskuksia Riihimäellä. Nykyisin Kino Sammon j ...yöntiasema muihin teattereihin nähden. Riihimäen Sanomissa kuvailtiin 5.12.1917 teatteri Sampoa seuraavalla tavalla:
    8 KiB (941 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.07
  • ...historia. Teoksessa: Hämeenlinnan kaupungin historia. 1 osa. Hämeenlinna. 1917. [[Luokka:Historia]][[Category:Tietokirjat]][[Category:Häme-Wiki]]
    7 KiB (1 149 sanaa) - 4. huhtikuuta 2023 kello 09.23
  • ...Vankisiirtola oli alunperin Helsingin kuritushuoneen alainen, mutta vuonna 1917 se muutettiin osaksi [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] keskushallintoa. Vankis [[Category:Lammi]][[Category:Häme-Wiki]]
    8 KiB (1 088 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.05
  • ...lli Laurila&nbsp;valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1917. Seminaarista päästyään hän seurasi valtio-opin, kirjallisuuden, lausu [[Category:Kansalaisopistot]][[Category:Forssalaisia|Laurila, Elli]][[Category:Häme-Wiki]]
    9 KiB (1 292 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.59
  • Tainio Tauno: OTK 1917-1967<br>Suonoja Kyösti: KULUTTAJAT RAKENTAVAT 2-3<br>OSUUSLIIKE lehti 1/45 [[Category:Teollisuus]] [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Lahti]][[Category:Häme-Wiki]]
    10 KiB (1 212 sanaa) - 2. syyskuuta 2023 kello 21.59
  • .... Eerik Kiltti osallistui Hämeenlinnan maalaiskunnan elämään; ennen vuoden 1917 kunnallislain uudistusta maalaiskunnissa päätettiin asioista kuntakokouks [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]
    10 KiB (1 373 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • '''1917''' 1.5.1917 Huljalan vanha kyläkeskus palaa. [[Luokka: Paikallishistoriat]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    9 KiB (1 061 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.33
  • ...nnholtz hoiti Kuurilan tilaa yhdysviljelyssä Niemen kartanon kanssa vuonna 1917 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Lönnholtz pyrki innokkaasti ottamaan k� [[Category:Kartanot]] [[Category:Kalvola]][[Category:Häme-Wiki]]
    10 KiB (1 411 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...lailla. Palmroth kuoli vuonna 1904. Hänen perikuntansa myi Kutilan vuonna 1917 paikallisille isännille ja myöhemmin omistajaksi tuli kylmäkoskelainen A [[Category:Kalvola|Kutila]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Kutila]][[Category:Häme-Wiki]]
    11 KiB (1 457 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
  • ...eluskunta- ja lottatoiminta Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan maalaiskunnassa 1917-1944. Historiatoimikunta. 1998 ISBN 952-91-0246-1 ...oimittajat|Korjus, Jaakko]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Korjus, Jaakko]][[Category:Häme-Wiki]]
    12 KiB (1 626 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.23
  • ...rakennutti 1910-luvun alkutaitteessa. Huvila oli hänen käytössään vuoteen 1917 saakka. Se tunnetaan nykyään Peuraniemen huvilan nimellä. ...''' perustamaan Kajaanin Suojeluskuntaan. Kekkonen on kertonut joulukuussa 1917 pidetystä sotaharjoituksesta, jossa he olivat molemmat mukana. Arvela jout
    20 KiB (2 498 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.36
  • Yhteiskuntarauhan heikentyminen Lahdessa marras-joulukuussa 1917, Ossi Nummela<br /> Kuorotoiminta Lahdessa kauppalakaudelta vuoteen 1917, Jorma Vanhapelto<br />
    31 KiB (4 058 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.34
  • *Ailio, Julius; Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917) [[Category:Janakkala]] [[Category:Muinaisjäännökset]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]
    17 KiB (2 210 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 10.57
  • ...lkaessa. Päätös Heinolan kaupunkiseurakunnan perustamisesta tehtiin vuonna 1917, mutta sen itsenäistyminen toteutui vasta vuonna 1926, Heinolan seurakunna ...jo vuonna 1875. Maalaiskunnissa ylin päättävä elin oli kuntakokous vuoteen 1917 saakka, joskin jo vuonna 1898 annetussa ”Asetuksessa maalaiskuntain kunna
    36 KiB (4 297 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.36
  • ...unnanlääkärin virkojen valtionapukysymykset saatiin jälleen kuntoon vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen, jo ennen Suomen itsenäistymistä, sill [[Luokka:Arno Forsius|Forsius, Arno]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    17 KiB (2 366 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.36
  • ...tarannan alueelle palatsimaisen graniittilinnan. Kordelinin kuoltua vuonna 1917 kuolinpesän selvitysmiehet lahjoittivat Kultarannan Turun Yliopistoseurall [[Luokka:Arno Forsius|Forsius, Arno]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    21 KiB (2 620 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.37
  • ...mäajaksi oli merkitty joulukuun 10. päivä 1903. Mansikkamäen kansakoululta 1917 annetun päästötodistuksen mukaan hän oli edelleen Pertti Pohjola. Reino Aleksi - "- s. 1917
    44 KiB (6 400 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.41
  • ...eltiin taloja usein. Lauri ja muutkin Virtaset muuttivat Puraalaan vuosien 1917-18 vuodenvaihteen aikana ja ovat siitä lähtien asuneet siellä. <br />[[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    62 KiB (9 367 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.41
  • Vuonna 1917 torille suunniteltiin korkeatasoisempi "10 pennin käymälä" peileineen ja |}[[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    154 KiB (18 790 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.27
  • Vuonna 1917 torille suunniteltiin korkeatasoisempi "10 pennin käymälä" peileineen ja [[Luokka:Botin lisäämät sivut]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    131 KiB (16 687 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.29
  • ...Selma, Eeli, Matti, Tuure, Otto, Kaisu, Liisa ja Ester. Liisa oli syntynyt 1917 ja Ester 1921. Hän oli nuorin ja minun ikäiseni. Liisalla ja Esterillä o [[Luokka: Pohjolankylä]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
    155 KiB (23 546 sanaa) - 12. maaliskuuta 2023 kello 11.41
Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/Toiminnot:Haku