Ruotsalainen

Kymijoki laajenee ennen Suomenlahteen laskemistaan Kalkkisten koskien jälkeen useaksi järvialtaaksi, joista ensimmäinen on Ruotsalainen. Kymijoen vedet laskevat siis Päijänteestä Kalkkisten kanavan ja kosken kautta Ruotsalaiseen. Ruotsalainen kuroutui Ancylusjärvestä itsenäiseksi järvialtaaksi noin 9 000 vuotta sitten ja järven kehitys alkoi. Päijänne kuroutui samoihin aikoihin. Vedenpinnan nousun takia aiemmin itsenäistynyt Ruotsalainen liittyi Muinais-Päijänteeseen.

Ruotsalaisessa tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, muikku, kuha, särki, taimen ja siika. Järvessä elää myös lahna, nahkiainen ja täplärapu. Vesistön sulkeminen Vuolenkosken padolla estää vaelluskalojen, kuten siian ja taimenen pääsyn kutupaikoilleen. Taimenen ja siian kannat ovat Ruotsalaisessa pääosin istutusten varassa. Vedenpintaa on laskettu 0,9 metriä tulvahaittojen vähentämiseksi vuosina 1830-31. Ruotsalaisen säännöstely aloitettiin Vuolenkosken voimalaitospadolla vuonna 1959, jolloin vedenpintaa nostettiin 0,64 m. Säännöstely on sidoksissa Päijänteen säännöstelyyn.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla