Kymijoki
Kymijoki kuuluu Päijänteen vesistöalueeseen sekä Kymijoen vesistöön,
joka on Suomen kolmanneksi suurin. Vedet laskevat vesistön pääjärvestä Päijänteestä
Kalkkisten kanavan ja kosken kautta Ruotsalaiseen. Kymijoki virtaa alueen halki
ja laajenee ennen Suomenlahteen laskemistaan Kalkkisten koskien jälkeen useaksi järvialtaaksi,
joista ensimmäinen on Ruotsalainen. Kalkkinen on ensimmäisiä kyliä Kymijoen
alkupään rannoilla. Rannat ovat pääosin kallioisia, jyrkkiä ja karuja. Vesistössä on
lukuisia saaria, kapeita lahtia ja niemiä.
Suomen järviseudun suuret järvet olivat jääkauden jälkeisen ajan alussa osa silloista
Itämeren vesiallasta, josta ne kuroutuivat erilleen maankohoamisen seurauksena.
Yoldia-vaiheen aikana muodostunut korkein ranta on Asikkalan seudulla nykyisin noin
120-130 metriä mpy. Ainoastaan korkeimmat mäet olivat tällöin vedenkoskemattomia
alueita. Ruotsalainen kuroutui Ancylusjärvestä itsenäiseksi järvialtaaksi noin 9 000
vuotta sitten ja järven kehitys alkoi. Päijänne kuroutui samoihin aikoihin. Tässä vaiheessa
Päijänteen eteläosissa maan kohoaminen oli nopeaa ja aiheutti Päijänteen vesien
virtauksen etelästä pohjoiseen. Päijänteen vedet laskivat Kalajoen kautta Pohjanlahteen.
Ajan myötä Kalajoen lasku-uoma madaltui, kun maakohoaminen oli nopeampaa
pohjoisessa Keski-Suomessa kuin etelässä. Vedenpinta Päijänteessä alkoi nousta, minkä
seurauksena syntyi Muinais-Päijänteensuurjärvi. Sen vedenpinta oli huipussaan 8
500-6 900 vuotta sitten. Tällöin syntyi Muinais-Päijänteen korkein rantataso, joka löytyy
noin 85–90 metriä mpy. Nykyinen keskivedenkorkeus on 78,3 m. Vedenpinnan nousun
takia aiemmin itsenäistynyt Ruotsalainen liittyi Muinais-Päijänteeseen. Muinais-Päijänteen
vedet mursivat 6 100 vuotta sitten Heinolanharjun, jolloin syntyi Jyrängönvirta.
Vedet alkoivat virrata Kymijokea pitkin Suomenlahteen.
Vuonna 1899 Kymenvirran vedenkorkeus oli ennätyslukemissa. Veden korkeusmerkki
on hakattuna Ristikallioon. Se oli silloisen vedenpinnan aikaan 2,5 metriä normaalia
korkeammalla ja nykyistä vedenpintaa 1,5 m korkeammalla.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)
- Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)