Ero sivun ”Pääjärvi” versioiden välillä
imported>Mtaavila p (Mtaavila siirsi sivun Hämeenkosken keskustaajaman järvet uudelle nimelle Pääjärvi luomatta ohjausta) |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Hämeenkosken kokonaispinta-alasta n. 4 % on vesistöjä. Suurin järvi, | '''Hämeenkosken''' kokonaispinta-alasta n. 4 % on vesistöjä. Suurin järvi, | ||
Pääjärvi jää keskustaajaman pohjoispuolelle ja kuuluu puoliksi Hämeenlinnan kaupunkiin. | Pääjärvi jää keskustaajaman pohjoispuolelle ja kuuluu puoliksi Hämeenlinnan kaupunkiin. | ||
Järven rannalla sijaitsee Helsingin yliopiston biologinen asema, joten järvi on | Järven rannalla sijaitsee Helsingin yliopiston biologinen asema, joten järvi on | ||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
vettä on 87 metriä, joten Pääjärvi on Suomen neljänneksi syvin järvi. Pääjärvi on myös | vettä on 87 metriä, joten Pääjärvi on Suomen neljänneksi syvin järvi. Pääjärvi on myös | ||
tunnettu kuhajärvi. Myös muikun pyynnillä on suuri merkitys paikallisille kotitarvekalastajille. | tunnettu kuhajärvi. Myös muikun pyynnillä on suuri merkitys paikallisille kotitarvekalastajille. | ||
Aivan kirkonkylän tuntumassa sijaitsee Valkjärvi, jolla on paljon virkistyskäyttöä. Järvellä | Aivan kirkonkylän tuntumassa sijaitsee [[Valkjärvi]], jolla on paljon virkistyskäyttöä. Järvellä | ||
on muun muassa Hämeenkosken suosituin uimaranta. Teuronjoki laskee Pikku- | on muun muassa Hämeenkosken suosituin uimaranta. [[Teuronjoki]] laskee Pikku- | ||
Lanoon, josta on yhteys Iso-Lanon ja Leppälammin kautta Pääjärveen. Ahvenainen ja | Lanoon, josta on yhteys Iso-Lanon ja Leppälammin kautta Pääjärveen. Ahvenainen ja | ||
Pikku-Ahvenainen sijaitsevat Ahvenaistenharjulla. Hämeenkosken järvet kuuluvat Kokemäenjoen | Pikku-Ahvenainen sijaitsevat Ahvenaistenharjulla. Hämeenkosken järvet kuuluvat Kokemäenjoen | ||
Versio 27. tammikuuta 2014 kello 11.56
Hämeenkosken kokonaispinta-alasta n. 4 % on vesistöjä. Suurin järvi, Pääjärvi jää keskustaajaman pohjoispuolelle ja kuuluu puoliksi Hämeenlinnan kaupunkiin. Järven rannalla sijaitsee Helsingin yliopiston biologinen asema, joten järvi on jatkuvan tieteellisen tutkimuksen kohteena, jota järvellä on harjoitettu jo ainakin 1800- ja 1900 lukujen taitteesta asti. Voidaankin sanoa, että järvi on yksi tutkituimmista sisävesistä. Omaleimaista järvelle on sen pinta-alaan nähden suuri syvyys. Syvimmillään vettä on 87 metriä, joten Pääjärvi on Suomen neljänneksi syvin järvi. Pääjärvi on myös tunnettu kuhajärvi. Myös muikun pyynnillä on suuri merkitys paikallisille kotitarvekalastajille. Aivan kirkonkylän tuntumassa sijaitsee Valkjärvi, jolla on paljon virkistyskäyttöä. Järvellä on muun muassa Hämeenkosken suosituin uimaranta. Teuronjoki laskee Pikku- Lanoon, josta on yhteys Iso-Lanon ja Leppälammin kautta Pääjärveen. Ahvenainen ja Pikku-Ahvenainen sijaitsevat Ahvenaistenharjulla. Hämeenkosken järvet kuuluvat Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja purkavat vetensä Teuronjokea pitkin Mommilanjärveen ja siitä edelleen Vanajaveden reitille.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon