Ero sivun ”Huljalan Helvetti” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Huljalan Helvetti ==
'''Huljalan Helvetti''' on Hämeenkoskella jääkaudelta peräisin oleva rotko Salpausselän harjun kupeessa. Sen pohjalla virtaa kirkasvetinen puro. Alue on maisemaltaan ja maaperägeologialtaan erikoislaatuinen. Syvässä purorotkossa sijaitsee
Tupalan metsälaidun, maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. Sen arvoon vaikuttavia erityistekijöitä ovat uhanalaiset lajit ojakurjenpolvi ja purosätkin, harvinainen luontotyyppi, maisemallinen arvo ja geologinen erikoisuus. Tupalan tilan kohdalla on suuria lähteitä, joista eteenpäin puro jatkuu Kumianojan nimellä. Rotkolaaksossa puron eteläpuoli on varjoista ja kuusikkoista, pohjoispuoli tasaisempaa ja valoisampaa metsälaidunta. Puronvarressa on kosteaa niittyä, jossa kasvaa runsaasti lehtomaista kasvillisuutta. Perinnebiotoopeilla ja metsälaitumilla laiduntaa maatiaskarja.


Suomen sisällissota oli verinen sota. Siinä taistelivat valkoiset, joita tukivat saksalaiset, sekä punaiset, joita auttoivat venäläiset. Sisällissodassa käytiin monia taisteluita, joista yksi viimeisimpiä oli Huljalan taistelu Hämeenkoskella. Taistelu käytiin 1.-2.5.1918 Huljalan kylässä punaisten ja saksalaisten välillä.


== <br>Pakomatka  ==
=== Lähteet ===


Hilma Korhosen muistelmien mukaan punaiset olivat Tuuloksen ja Lammin taistelujen jälkeen raivanneet tiensä saksalaisten linjojen läpi, ja sen jälkeen pakolaiset alkoivat aseväen turvin kulkea kohti Hämeenkosken kirkonkylää ja Lahtea. Punaisilla oli mukanaan myös haavoittuneita, joita oli kaikkiaan 200-300 ja jotka sijoitettiin eri taloihin Kosken pitäjän Huljalassa.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
 
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
== <br>Taistelu ==
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -raportti (pdf avautuu uuteen välilehteen)]
 
<br>
Taistelu Huljalassa alkoi vappuaamuna, kun punaiset joukot puolustautuivat kylään pyrkiviä saksalaisia vastaan. Saksalaiset eivät päässeet etenemään kylään, vaan he jäivät odottamaan lisäjoukkoja. Toukokuun 2. päivänä saksalaisten painostus kasvoi ja punaiset vetäytyivät Huljalasta. Taistelun seurauksena Huljalan kylä lainehti yhtenä suurena tulimerenä. Eläimiä paloi navetoihin ja talleihin. Punaisten haavoittuneista osa pystyttiin pelastamaan ja ottamaan mukaan, mutta osa jäi palaviin taloihin. Vain yksi talo säilyi palamattomana, mutta senkin pistivät punaiset palamaan siirtyessään kohti Hollolaa.
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
 
[[Luokka: Hämeenkoski]]
== <br>Lähde ==
[[Luokka: Rotkot]]
 
[[Luokka: Kulttuurimaisemat]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
Juhani Aromäki, Sodan ja rauhan ajat: Kosken historiaa, ihmisiä, elämää. Kosken kunta, 1983. <br>Pasi Vainio: Toimintaa sotien aikana ja niiden välillä. Lammi- Paino, 2000.<br>Artikkeli on kirjoitettu Hakkalan koulun oppilastyönä.<br><br>[[Category:Hakkalan_koulu|Hakkalan_koulu]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.34

Huljalan Helvetti on Hämeenkoskella jääkaudelta peräisin oleva rotko Salpausselän harjun kupeessa. Sen pohjalla virtaa kirkasvetinen puro. Alue on maisemaltaan ja maaperägeologialtaan erikoislaatuinen. Syvässä purorotkossa sijaitsee Tupalan metsälaidun, maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. Sen arvoon vaikuttavia erityistekijöitä ovat uhanalaiset lajit ojakurjenpolvi ja purosätkin, harvinainen luontotyyppi, maisemallinen arvo ja geologinen erikoisuus. Tupalan tilan kohdalla on suuria lähteitä, joista eteenpäin puro jatkuu Kumianojan nimellä. Rotkolaaksossa puron eteläpuoli on varjoista ja kuusikkoista, pohjoispuoli tasaisempaa ja valoisampaa metsälaidunta. Puronvarressa on kosteaa niittyä, jossa kasvaa runsaasti lehtomaista kasvillisuutta. Perinnebiotoopeilla ja metsälaitumilla laiduntaa maatiaskarja.


Lähteet