Kuru

Häme-Wikistä

Kurun kylä sijaitsee eteläisessä Hämeessä Hausjärven kunnassa. Etäisyys Kurun kylästä Riihimäelle ja Hyvinkäälle on n. 15 km, Hämeenlinnaan n. 50 km, Lahteen n.60 km ja Helsinkiin n. 70 km. Alueen asukkaat saavat elantonsa paitsi maataloudesta ja sen sivuelinkeinoista, mutta myös yhä enemmän palveluista joko itse tuottaen tai toisen palveluksessa. Kylällä on myös pienimuotoista teollisuutta. Ikärakenne on elinvoimainen: lapsia on paljon ja vanhuksia suhteessa aika vähän. Kurun kylän lapset käyvät koulua Eskon koulussa tai Hausjärven kirkonkylässä Hikiällä.

Ladataan karttaa...

Kurun kylän historiaa

Kurussa oli 1500-luvun alussa seitsemän taloa: Mattila, Simola, Perttula, Temmola, Pietilä, Kannisto ja Pitkälä. Koska Kurussa on laajoja suoalueita, halla koetteli maanviljiljelyksellä elävää väkeä, ja muuttoliike oli suuri. Vuosien 1596-1597 nuijasota aiheutti lopulta kylän autioitumisen. Pahin kahakka oli nykyisen Maisalan kohdalla olleella maantiesillalla, joka ylitti puron. Sen muistoksi ojaa on kutsuttu Nuijaisten ojaksi ja siltää Nuijaisten sillaksi. Isojaon jälkeen 1700-luvulla kylä elpyi, kun taloja jaettiin kahtia ja maanomistukset tulivat selvemmiksi takamaita myöten. Vielä 1900-luvulla tapahtui jakoa veljesten kesken, ja vuosisadan puolivälissä tulivat siirtolaisasukkaat. Maanviljelys toimi hyvin elinkeinona.

Hausjärven ensimmäinen kansakoulu eli Eskon koulu oli perustettu Erkylään jo vuonna 1857, ja myös kirkonkylän koulu vuodelta 1867 on Suomen vanhimpia. Kurun kylään perustettiin oma koulu vuonna 1902 ja koulurakennus valmistui vuonna 1904. Koulun ensimmäinen opettaja oli Jalmari Kuusniemi. Koulu joutui lakkautuslistalle vuonna 2009.

Kurun nuorisoseura

Paroni Munck perusti Erkylään Toukokuun nuorisoseuran vuonna 1901. Kurussa kokoontui kansakoululla Raittiusseura "Kipinä" , jonka kokoontumisiin tuli väkeä Hikiästä ja Kekomäestä asti. Kylällä haluttiin kuitenkin toimia laajemmin ja vapaammin, joten päätettiin perustaa nuorisoseura. Kirkonkylän tarmokkaan opettajan Otto Lahden vaikutuksesta syntyikin Kurunkylän Nuorisoseura, jonka ensimmäinen vuosikokous pidettiin kansakoululla vuonna 1909.

Nuorisoseura harrasti kotiseututyötä ja kartutti museoesineiden kokoelmaa mm. järjestämällä iltamat, joiden pääsymaksuna oli jokin vanha esine. Arvokas kokoelma on yhä olemassa, mutta sillä ei ole vakinaista säilytyspaikkaa. Seura toimitti säännöllisesti omaa lehteä "Kipinää". Laulukuoro, opintokerho, puhujakerho ja näytelmäharrastus vetivät runsaasti osallistujia. Omin varoin pystytettiin kirjasto. Kokouksissa alustettiin keskusteluja päivänpolttavista kysymyksistä, esimerkiksi: "Hattuko vai huivi?", "Juoruavatko miehet enemmän vai naiset?", "Poikien elämä raitilla yöaikaan", "Häiden kuokkiminen", "Ovatko kilpailut urheilussa suositeltavia?", "Polkka vai pitkä tukka?", "Jatsarit vai kovavartiset saappaat?"

Kansantanhujakin harrastettiin jo vuonna 1915, mutta varsinainen tanhukerho perustettiin vuonna 1928. Tanhuharrastus on jatkunut kylällä vilkkaana edelleen. Seuran edustusjoukkue on osallistunut erilaisiin kilpailuihin ja hankkinut sille palkintoja.

Poikien urheiluharrastus eli kukoistuskauttaan vapaussodan kahden puolen. Seuran urheiluosasto oli useana vuonna pitäjän paras ja voitti mm. Paroni Munckin kiertopalkinnon omakseen. Seuran vilkas toiminta vaikutti koko kylän elämään. Julkisia tilaisuuksia perhejuhlista iltamiin oli vuonna 1923 kaikkiaan 22, ja näytelmiä 15.

Kurun Maisala

Alkuaikoina nuorisoseura kokoontui Kurun ja Kallion kouluille tai eri taloissa. Juhlapaikkoina olivat lisäksi Kanniston ja Temmolan pihat sekä "Punanen lato". Perttulan tilan vanha rakennus ostettiin seurantaloksi toukokuussa vuonna 1915. Talon hinta oli 900 mk, ja pääosa ostosummasta saatiin kylän isäntien lahjoittamasta 500 mk:sta, joka oli kertynyt metsästysmaiden vuokrista.

Perttula ei kuitenkaan lopulta riittänyt nuorisoseuran tarpeisiin. Kylän myötämieliset isännät kutsuttiin kahville Perttulaan toukokuussa vuonna 1919, ja tällöin perustettiin "Valistustalo Maisala Oy". Osakepääoma oli 20 000 mk. Rakennusvaiheen innostusta ja uhrimieltä kuvaa Kalle Pietilä vihkiäisjuhlissa pitämässään historiikissa. Rakennukseen ei tarvinnut ostaa lainkaan puutavaraa; pidettiin tukkitalkoita, isännät lahjoittivat vanhoja latoja ja hirsikasoja. Talkooväkeä oli parhaina päivinä 50-60 henkeä ja hevosia yli 40. Maisala valmistui vuonna 1922.

Kurun sekä läheisten Nyryn ja Kallion kyläläiset ovat ylläpitäneet seurantalo Maisalaa talkoovoimin jo yli 90 vuotta. Se sijaitsee puustoisella mäellä Kuruntien varressa. Talossa on kokoonnuttu ja pidetty juhlia jo monen sukupolven aikana. Maisalan seurantalo sopii hyvin häiden, syntymäpäivien ja muiden juhlien pitopaikaksi. Tilat voi vuokrata kokonaan tai osittain. Maisala sijaitsee osoitteessa Kuruntie 483. Nykyään kylillä toimivat aktiivisesti Maisala ry, Hausjärven Kurun nuorisoseura ry ja Kinturin Kiertäjät ry. Myös Hausjärven maa- ja kotitalousseura toimii aktiivisesti kylien alueella.

Lähteet

Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja. Hämeenlinna 2001. ISBN 952-91-4038-X

Lisätietoja