Ero sivun ”Ylinen Viipurintie” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
(Ak: Uusi sivu: Hämeenlinnasta Viipuriin johtava Ylinen Viipurintie rakennettiin ensisijaisesti hallinnon ja puolustuksen tarpeisiin. Hämeestä molempia Salpausselkiä pitkin Etelä-Karjalaan ku...)
imported>Mtaavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
Hämeenlinnasta Viipuriin johtava Ylinen Viipurintie rakennettiin
Hämeenlinnasta Viipuriin johtava '''Ylinen Viipurintie''' rakennettiin
ensisijaisesti hallinnon ja puolustuksen tarpeisiin. Hämeestä molempia Salpausselkiä
ensisijaisesti hallinnon ja puolustuksen tarpeisiin. Hämeestä molempia Salpausselkiä
pitkin Etelä-Karjalaan kulkeva tie mainitaan jo Kustaa Vaasan sihteerin, Jaakko Teitin
pitkin Etelä-Karjalaan kulkeva tie mainitaan jo Kustaa Vaasan sihteerin, '''Jaakko Teitin'''
vuosina 1555 - 1556 laatimassa yhtenäisessä luettelossa. Ylinen Viipurintie oli kahdesta
vuosina 1555 - 1556 laatimassa yhtenäisessä luettelossa. Ylinen Viipurintie oli kahdesta
Hämeestä Viipuriin Kymenlaakson kautta johtavasta tiestä pohjoinen. Kulkureitti on ollut
Hämeestä Viipuriin Kymenlaakson kautta johtavasta tiestä pohjoinen. Kulkureitti on ollut
Rivi 7: Rivi 7:
keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Turusta Hämeenlinnaan
keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Turusta Hämeenlinnaan
kulkeva osuus, Hämeen Härkätie jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä. Yliseltä
kulkeva osuus, Hämeen Härkätie jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä. Yliseltä
Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon. Tämä Suuri
Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie [[Asikkala|Asikkalan]] kautta Savoon. Tämä Suuri
Savontie oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Lammilta Lahteen kulki
Savontie oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Lammilta [[Lahti|Lahteen]] kulki
kaksikin vaihtoehtoista reittiä, joista eteläisempi Hämeenkosken läpi Sairakkalaan ja
kaksikin vaihtoehtoista reittiä, joista eteläisempi Hämeenkosken läpi Sairakkalaan ja
sieltä suoraan Lahteen. Tärkeiden teiden varsilla tuli olla kievari ja hollikyyti valmiina
sieltä suoraan Lahteen. Tärkeiden teiden varsilla tuli olla kievari ja hollikyyti valmiina
kahden penikulman välein. Hankalan rälssitila toimi kestikievarina ainakin 1800-luvulla
kahden penikulman välein. Hankalan rälssitila toimi kestikievarina ainakin 1800-luvulla
ja 1900-luvun alussa.
ja 1900-luvun alussa.
Pohjoisempi reitti kulki Lammilta Putulan kautta Hollolaan, Kurhilaan, Anianpeltoon,
Pohjoisempi reitti kulki Lammilta Putulan kautta [[Hollola|Hollolaan]], [[Kurhila|Kurhilaan]], [[Anianpelto|Anianpeltoon]],
Heinolaan jne. Tie pohjoiseen kulki keskiaikaisperäistä reittiä pitkin. Putulan kylässä on
[[Heinola|Heinolaan]] jne. Tie pohjoiseen kulki keskiaikaisperäistä reittiä pitkin. [[Putula|Putulan kylässä]] on
vanhaa tietä kuljettavissa Myllytiellä ja Kevarintiellä.
vanhaa tietä kuljettavissa Myllytiellä ja Kevarintiellä. Ylinen Viipurintie mutkittelee halki vanhojen kulttuurimaisemien ja on Kuninkaantien
Ylinen Viipurintie mutkittelee halki vanhojen kulttuurimaisemien ja on Kuninkaantien
ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä. Ylistä Viipurintietä käyttivät niin rahvas, ylhäisö kuin sotilaatkin.
ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä. Ylistä Viipurintietä
 
käyttivät niin rahvas, ylhäisö kuin sotilaatkin.
=== Lähteet ===
 
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon]


<br>
<br>

Versio 23. tammikuuta 2014 kello 17.06

Hämeenlinnasta Viipuriin johtava Ylinen Viipurintie rakennettiin ensisijaisesti hallinnon ja puolustuksen tarpeisiin. Hämeestä molempia Salpausselkiä pitkin Etelä-Karjalaan kulkeva tie mainitaan jo Kustaa Vaasan sihteerin, Jaakko Teitin vuosina 1555 - 1556 laatimassa yhtenäisessä luettelossa. Ylinen Viipurintie oli kahdesta Hämeestä Viipuriin Kymenlaakson kautta johtavasta tiestä pohjoinen. Kulkureitti on ollut olemassa jo rautakaudella. Se raivattiin keskiajalla yleiseksi tieksi ja muodosti yhteyden keskiaikaisten Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Turusta Hämeenlinnaan kulkeva osuus, Hämeen Härkätie jatkui Hämeenlinnasta ylisenä Viipurin tienä. Yliseltä Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon. Tämä Suuri Savontie oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Lammilta Lahteen kulki kaksikin vaihtoehtoista reittiä, joista eteläisempi Hämeenkosken läpi Sairakkalaan ja sieltä suoraan Lahteen. Tärkeiden teiden varsilla tuli olla kievari ja hollikyyti valmiina kahden penikulman välein. Hankalan rälssitila toimi kestikievarina ainakin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Pohjoisempi reitti kulki Lammilta Putulan kautta Hollolaan, Kurhilaan, Anianpeltoon, Heinolaan jne. Tie pohjoiseen kulki keskiaikaisperäistä reittiä pitkin. Putulan kylässä on vanhaa tietä kuljettavissa Myllytiellä ja Kevarintiellä. Ylinen Viipurintie mutkittelee halki vanhojen kulttuurimaisemien ja on Kuninkaantien ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä. Ylistä Viipurintietä käyttivät niin rahvas, ylhäisö kuin sotilaatkin.

Lähteet