Ero sivun ”Tupsuvuori” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Wiki-ylläpito
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 10: Rivi 10:
== Lähteet ==
== Lähteet ==


* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä (pdf avautuu uudessa välilehdessä)]
<br />
<br />


Rivi 18: Rivi 18:
[[Luokka:Kalliot]]
[[Luokka:Kalliot]]


[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.35

Padasjoen Tupsuvuorella sijaitsee Struven kolmioketjun mittauspiste. Struven kolmioketjun avulla selvitettiin 1800-luvulla maapallon tarkkaa muotoa ja kokoa. Ketjua pidetään aikansa merkittävänä teknis-tieteellisenä saavutuksena. Ketjun mittasi alun perin tähti-tieteilijä F.G.W. Struve. Kolmioketju on 2820 km pitkä, ja se kulkee Jäämereltä Mustallemerelle 10 maan kautta. Struven ketju liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Ketjun yli 300 alkuperäisestä pisteestä on valittu ja suojeltu 34 edustamaan koko ketjua. Suomessa näitä suojeltuja pisteitä on kuusi. Tupsuvuoren piste on samaa ketjua, mutta sitä ei ole valittu maailmaperintökohteeksi. Kohde on kuitenkin arvokas muinaisjäännös. Struven ketjun piste on merkintä kivessä. Uusimmassa inventoinnissa 2002- 2009 pisteen on todettu olevan kunnossa. Struve käytti pisteestä nimeä Wirmala, nykyiseltä maastonimeltään piste on Tupsuvuori. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Tupsuvuoren korkeus on 185,9 mpy. Vuoren laelta avautuu laajoja näkymiä niin pohjoiseen Päijänteelle ja itään aukkohakkuiden takia. Tupsuvuoren laella on pesinyt pitkään kalasääski, maastokäynnillä 2013 pesää ei kuitenkaan enää löydetty. Sen sijaan löytyi pesivä lehtokurppa. Vuoren laella on vielä laho rakennelma kertomassa paikalla sijainneesta 1930-luvulla rakennetusta kolmiomittaustornista. Kohde on nyt näköalapaikka, ennen kuin puusto kasvaa. Vuorelta avautuu näkymiä moneen suuntaan.

Haasianmäki

Kuvaus ja arvot: Haasianmäki on Tupsuvuoren vieressä oleva korkea mäki. Haasianmäen rinteellä on ollut pelto, mistä koko mäki on todennäköisesti saanut nimensä. Haasia on riu’uista rakennettu heinän tai viljan kuivausteline. Haasianmäellä on muutamia hienoja maisemapuita ja hienot näköalat. Se on merkittävä maamerkki Päijänteellä liikkujille.

Lähteet