Ero sivun ”Leppäkosken kartano” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Leppäkosken kartano sijaitsee Hämeessä Janakkalassa Leppäkosken kylässä.

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.86353" lon="24.70694">Leppäkoski</marker> </widget>

Kartanon historiaa

Leppäkosken entinen rälssisäteri on vanhaa rälssiä. Kartanon ensimmäinen omistaja oli 1500-luvun alkupuolella lainlukija Knuutti Antinpoika Monikkalan suvun kantaisä. Hän omisti Monikkalan, Kernaalan Eskolan ja Mattilan sekä Ryttylän kartanot. Knuutinpojan jälkeläinen, Juho Jaakonpoika Stråll kaatui taistelussa Liivinmaalla, ja hänen vaimonsa Märta Böllian vävy Jaakko Jaakonpoika Spåre-Silfverspåre oli kartanonisäntänä vuosina 1636-1657. Vaikka Jaakko Spåre surmasi miekalla kirkkoherra Matias Belteruksen pojan kostoksi kirkkoherran moitittua aatelisherroja ehtoollisen laiminlyömistä, jäi teko tuomitsematta kuningattaren turvakirjan ansiosta.

Spåren vävy Karl Ruuth oli aateliton, mutta tuli Leppäkosken kartanonherraksi saatuaan kuninkaallisella luvalla mennä naimisiin kartanon tyttären kanssa. Kartano oli Ruuth-suvulla vuoteen 1757, jolloin kapteeni Tuomas von Törne osti sen ja lisäksi suvun omistaman Metsäkylän kartanon. Tämän jälkeen kartanolla oli useita eri omistajia. Tanskan konsuli Johan Ignatius, joka ei itse asunut Leppäkoskella, kuoli naimattomana ja hän testamenttasi 100 000 ruplaa Viipurin ja Haminan köyhille. Kun hän myi Leppäkosken kartanon vuonna 1810 Jaakko Cygnaeukselle, hän testamenttasi kartanon alustalaisille 500 ruplaa ja saman verran Janakkalan pitäjän köyhille.

Kartanon historiaan liittyy kaksi kulttuurihistoriamme merkittävää nimeä. Uno Cygnaeus syntyi Leppäkosken kartanossa vuonna 1810. Ida Aalberg kartanon syntyi vuonna 1857  sivurakennuksessa kartanon rengin, Antti Ahlbergin ja hänen vaimonsa Charlotta Lindroosin toiseksi vanhimpana lapsena. Aalbergin syntymän aikaan kartanon omisti sotaneuvos Nils Johan Spåre.

Kartanon päärakennus on rakennettu yksikerroksisena 1800-luvun alussa. Vuonna 1873 rakennusta jatkettiin kaksikerroksisena, ja koko rakennus vuorattiin yhtenäisesti ajan henkeen. Kartanon omistaja oli tuolloin kenraalimajuri Karl Arvid Mauritz Standertskjöd. Pihamaata rajaava sivurakennus on rakennettu vuosina 1854–55. Kartanopihan pohjoispuolella on talousrakennusten ryhmä. Kartanon puisto on istutettu 1800-luvun alkupuolella. Leppäkosken yli johtaa vanha puusilta, joka yhdessä jokirantojen vanhan puuston kanssa muodostaa kauniin näkymän. Sillan eteläpuolella on Männistön vanha asuinrakennus.

Leppäkosken kartano myytiin huutokaupassa vuonna 1903, ja sen osti Emil Sipilä. Sipilä oli köyhäinhoidon esimies ja toimi kunnallisissa luottamustoimissa. Hänen toimestaan syntyi Leppäkosken seurakuntatalo. Emil Sipilä oli kulttuuri-ihminen, jonka aikana kartano oli suosittu lepokoti ja seuraelämän tyyssija.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9