Ero sivun ”Kuuluisia vieraita Lammilla” versioiden välillä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Rivi 33: Rivi 33:
  
  
[[Category:Lammi]] [[Category:Kertomuksia ja tarinoita]]
+
[[Category:Lammi]] [[Category:Vierailuja Kanta-Hämeessä]

Versio 8. huhtikuuta 2020 kello 09.59

Kirjailijoita

Kuuluisia kulkijoita on käynyt Lammilla kaikkina aikoina. Elias Lönnrot kertoo päiväkirjassaan käynnistään Lammilla. Yksi hänen koulutovereistaan oli Lammilla kappalaisena, ja Lönnrot poikkesi häntä tervehtimään runonkeruumatkallaan. Vierailu venähti muutaman päivän mittaiseksi tarinoidessa ja punssia maistellessa. Ehkä Lönnrot maistoi myös paikallista sahtia?

Sahtia todennäköisesti maistoi ainakin Aleksis Kivi, joka kulki Lammin kautta Anjanpellon markkinoille. Kulttuuritoimittaja Matti Rinteen mukaan vanhat ihmiset Lammilla kertoivat perimätietona vielä 1950-luvulla, että Kivi oli poikennut Kilkkoon markkinamatkallaan. Hän teki kyseisen matkan vuonna 1864 ja pari vuotta myöhemmin ilmestyneessä runoteoksessa Kanervala on hämäläistä kaunotarta kuvaava runo "Anjanpellon markkinoilla".

Anjanpellon markkinat olivat tuolloin suuri tapahtuma, joille tultiin kaukaa. Aleksis Kivi tuli Ylistä Viipurintietä Hämeenlinnasta Lammin kautta Vääksyyn. Arvailujen varaan jää, miksi Kivi poikkesi juuri Kilkkoon. Talo sijaitsi tosin maantien lähellä, se ei ollut pieni torppa eikä kartanokaan, jossa kulkijaa olisi kenties kohdeltu töykeästi. Aleksis Kivi - eli tuolloin vielä Aleksis Stenvall - oli jäänyt ihmisten mieliin mustan ylioppilaslakkinsa takia. Hän ei ollut vielä kirjoittanut Seitsemää veljestä, joten kuuluisa hän ei vielä ollut, mutta maisteriksi Kiveä kutsuttiin - olihan ylioppilas harvinainen näky maalla.

Kiveä kohdeltiin Kilkossa hyvin: sahtihaarikka haettiin ja kellarin ovi kävi tiheään haarikkaa täytettäessä. Runoilija kirjoittaa:

Milloin seisoin mäel korkealla / kaukarantaa katsahtain,/ milloin laaksois hymyvissä kuljin, / huuhelivat paimenet; / Niinpä vaelsin mä Anjanpeltoon / Hämeenmaitten kultasilla teil.

Pöystilän tila sijaitsee Lammin pohjoisosassa, Kuohijärven rannalla. 1920-luvulla itsenäistyneen entisen torpan omistajat rakensivat uuden päärakennuksen vuonna 1933, ja aina nykypäiviin jatkunut maatilamatkailu alkoi tilalla käyvien vieraiden innostamana. Tunnettujakin vieraita kävi Pöystilässä paljon. Hilja Haahti miehensä Ilmari Krohnin kanssa viettivät Kuohijärven rannalla monta kesää. He nukkuivat aina samassa kammarissa, Mammankammarissa. He kiittelivät vieraskirjamerkinnässään seudun inspiroivaa ympäristöä ja työrauhaa. Taiteilijapari muistetaan kävelemässä usein rantaa reunustavaa tietä pitkin.

Kuurikassa asui Larin-Kyöstin äiti viimeiset vuotensa. Kirjailija vietti Kuurikassa pakkolomiaan, joita oli saanut Hämeenlinnan lyseosta huonon käytöksensä vuoksi.

Valtiollisia vieraita

Lähes unohduksiin on joutunut itsenäisen Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin ja hänen puolisonsa vierailu Lammilla 18.7.1923. Hämeen Sanomat kertoivat etukäteen, että tasavallan presidentti tekee tekee matkan Hämeen ja Vaasan lääneihin. Ståhlberg seurueineen kävi ensin Hauholla Hahkialan kartanossa ja ajoi sitten virka-autolla suoraan Lammille, jossa häntä oli vastassa pitäjäläisten lisäksi Lammin suojeluskuntaa ja pappeja. Ståhlberg tutustui Lammin kirkkoon ja kävi myös sankarihaudalla, sen jälkeen hän vieraili kansakoululla. Koululaisten kunniakuja Soverin risteyksestä koululle oli 13-vuotiaan silminnäkijän mukaan toista sataa metriä pitkä, ja presidentti tervehti kaikkia kädestä pitäen, kujan molemmin puolin. Eläköönhuutojen saattelemana lähti presidentti seurueineen jatkamaan matkaa Evoa kohti.

Sotavuosina 1940-luvun puolivälissä Lammin pikkupappilassa pastori Uuno Aallon ja hänen rouvansa hoivissa oli sotaa paossa Ellen Svinhufvud, silloin jo edesmenneen presidentin puoliso. Svinhufvudien Kotkaniemen kartano Luumäellä evakuoitiin vuonna 1944 vetääntymisvaiheen aikana. Rouva Svinhufvud osti kaalia ja muita juureksia Lammin Tanhualta. Hän vietti yhden talven evakossa Lammilla.

Lähes 70 vuotta presidentti ja rouva Ståhlbergin vierailun jälkeen saapui Lammille Suomen kahdeksas presidentti Mauno Koivisto sekä puolisonsa Tellervo Koivisto. Heille näytettiin uusi pääkirjasto, meijeri sekä Evon metsäopisto virkistysmetsineen. Tellervo Koivisto oli arvellut, että Lammi on tullut kuuluisaksi erityisesti sahdistaan.

Lähteet

Lammin kotiseutulehti 1995, ss. 4-6

Lammin kotiseutulehti 1992, ss. 8-11,15

Kiuru, Uljas; Lammin henkilötarinat 1994 

http://kotimainen-kirjallisuus.blogspot.com/2010/08/kivi-kanervala.html  [[Category:Vierailuja Kanta-Hämeessä]