Ero sivun ”Kiikunlähde” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 19: Rivi 19:
loppupäässä asutus on hakeutunut virtaavan ja raikkaan ojan reunamille.
loppupäässä asutus on hakeutunut virtaavan ja raikkaan ojan reunamille.


{{#widget:Google Maps
 
|width=500
|height=300
|lat=61.03111
|lng=25.416263
|zoom=14
|static=yes
|centermarker=yes
}}


=== Lähteet ===
=== Lähteet ===


* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hollolan kirkonseutu neljän kukkulan kainalossa. Loppuraportti 1/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hollolan kirkonseutu neljän kukkulan kainalossa. Loppuraportti 1/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hollolan_kirkonseutu_raportti_0.pdf Linkki pdf-versioon]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hollolan_kirkonseutu_raportti_0.pdf Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -raportti ( pdf avautuu uuteen välilehteen)]
<br>
<br>
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Hollola]]
[[Luokka: Hollola]]
[[Luokka: Lähteet]]
[[Luokka: Lähteet]]
[[Luokka: Luontopolut]]
[[Luokka: Luontopolut]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.34

Hollolan Kiikunlähde sijaitsee Uskilan kylässä. Sitä pidetään yhtenä Suomen suurimpana lähdealtaana. Sen pituus on 400 ja leveys 100 metriä. Lähteen eteläosassa ovat varsinaiset veden nousulähteet. Vesi on niin kirkasta, että lähteen pohjaan voi nähdä joka paikasta. Lähteen vedentulo on hyvin voimakasta ja se on aikoinaan aiheuttanut lähteen patoaltaan murtumisen ja pelloille tulvan. Lähteen voimakas vedentulo on luovuttanut energiaa pienteollisuudelle. Kiikunlähteellä on ollut myllyjä. Ennen pato oli lähempänä vedentulokohtaa ja siinä sijaitsi myös ensimmäinen mylly. Nykyinen pato on 1850-luvulta. Uuden padon ansiosta saatiin enemmän tehoa padon sahoille ja myllyille. 1900-luvun vaihteessa lähteen partaalla on toiminut meijerikin. Padon jälkeen vesi lähtee virtaamaan koskeen. Lähteen vesi on 4-5 asteista, eikä lähde jäädy talvella. Lähteen sinisyys on huikaiseva kokemus ja se on ollut kauan matkailunähtävyys. Kiikunlähteellä on P-alue, josta on 300 m kävely lähteelle. Paikalla on opastaulu. Lähde ympäristöineen on yksityistä aluetta. Kiikunoja laskee Kiikunlähteestä Vesijärven Kirkonlahteen. Oja on kauttaaltaan matala ja kirkasvetinen. Uposlehtisiä vesikasveja ei juuri ole, mutta rantakasvillisuus puolestaan on enimmäkseen erittäin rehevää. Monin paikoin uoman reunamat ovat jyrkät ja uoma kulkee syvällä. Koekalastuksissa ojassa on havaittu pieniä ahvenia ja muutama puronieriä. Kiikunoja kulkee aluksi metsäisen alueen läpi ja sitten peltoaukeilla. Ojan loppupäässä asutus on hakeutunut virtaavan ja raikkaan ojan reunamille.


Lähteet