Itsenäisyydenpuisto

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 6. toukokuuta 2013 kello 18.04 – tehnyt Aleksi (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Axel Magnus von Arbinin vuonna 1777 laatimaan asemakaavaan sisältyi linnan eteläpuolelle, Saaristen virkatalon paikalle Niementaustan mäelle siirretyn uuden Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen puistosuunnitelma. Se ei koskaan toteutunut sellaisenaan, mutta siihen pohjautui samana vuonna maaherrana aloittaneen Anders de Brucen nk. residenssipuutarha. Maaherra rakennutti torin pohjoislaidalle maaherran virkatalon. Vuonna 1779 raivattiin talon pohjoispuolelle aluetta puutarhaa varten. Sekä virkatalo ja puutarha valmistuivat vuonna 1783. Puutarha oli linnalle päin johtava symmetrinen, kahden puukujanteen reunustama aidattu puistotie, joka yhdistyi laakson pohjalla yhdeksi puuriviksi.

base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiSXRzZW5cdTAwZTRpc3l5ZGVucHVpc3RvIiwidHlwZSI6Im1hcmtlciIsImxhdCI6IjYwLjk5OTA5IiwibG9uIjoiMjQuNDYyMDYifV07CiAgICAgICAgdmFyIG1hcCA9IG5ldyBHTWFwMihkb2N1bWVudC5nZXRFbGVtZW50QnlJZCgiZ29vZ2xlbWFwMSIpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgR1NtYWxsTWFwQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgR01hcFR5cGVDb250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyB3eExvY2F0aW9uQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuc2V0Q2VudGVyKG5ldyBHTGF0TG5nKDYwLjk5OTA5LCAyNC40NjIwNiksIDE0KTsKICAgICAgICB3eEFkZE1hcmtlcnMobWFwLCBmZWF0dXJlcyk7CiAgICB9Cn0pOwoKd3hVbmxvYWRIb29rKEdVbmxvYWQpOwovL11dPgo8L3NjcmlwdD4KPGRpdiBpZD0iZ29vZ2xlbWFwMSIgc3R5bGU9IndpZHRoOiA1MDBweDsgaGVpZ2h0OiAzMDBweCI+PC9kaXY+Cg==") 

Residenssipuutarhasta Itsenäisyydenpuistoksi

1800-luvun alussa de Brucen puutarha siirtyi kahdelle yksityiselle omistajalle ja jaettu etelä- ja pohjoisosaan. Kuvernööri Otto Carl Rehbinder vuokrasi vuonna 1848 puutarhan lääninhallituksen talon lähellä olevan eteläosan ja rakensi sinne taimitarhan, joka oli käytössä vuoteen 1863 asti. Silloin taimitarhan alue muutettiin avoimeksi kävelypuistoksi. Puistoon rakennettiin ravintolarakennus, jonka mukaan se tunnettiin Tähtipuistona 1960-luvulle saakka. Itse ravintolarakennus paloi vuonna 1890. Vuonna 1964 puistoon sijoitettiin säveltäjä Jean Sibeliuksen kuvapatsas. Nykyisin puiston nimi on Sibeliuksenpuisto.

De Brucen puutarhan pohjoisosa oli 1800-luvun alkupuolella edelleen puistona. Se sijaitsi entisen maaherran virkatalon eli nykyisen lääninhallituksen pohjoispuolella. Luoteisosassa oli pieni yksityinen puutarha. Puisto oli suunniteltu geometrisesti 1700-luvulle ominaisen renessanssi- ja barokin muotopuutarhamallin mukaan. Vuonna 1839 sinne rakennettiin Seurahuone, jonka mukaan puistokin nimettiin. Vuonna 1839 rakennettu empiretyylinen Hämeenlinnan Seurahuone oli komea ja kookas rakennus, jossa oli maan suurin juhlasali. Se oli rakennettu säätyläisten juhlatilaisuuksia varten, ja siellä pidettiin tanssiaisia, ravintolaa, musiikkisalia ja se toimi jonkin aikaa myös kasarmina. Seurahuone paloi vuonna 1894, mutta puistosta jäi osa jäljelle. Alue järjestettiin uudelleen puistoksi vuonna 1912, jolloin sitä kutsuttiin Gaddin puistoksi sen reunalla sijainneen Gaddin talon mukaan. Nykyisin se tunnetaan Itsenäisyyden puistona.

Summan taistelun muistomerkki

Itsenäisyydenpuistossa on Aimo Tukiaisen vuonna 1964 tekemä veistos. Hämeenlinnassa vietettiin 13.3.1960 talvisodan päättymisen 20-vuotisjuhlaa. Juhlaan kokoontuneiden aseveljien keskuudessa heräsi ajatus pystyttää muistomerkki Karjalan kannaksella Summassa käytyjen taistelujen kunniaksi. Patsaan sijaintipaikaksi ehdotettiin Keskuskansakoulun puistoa sen vuoksi, että Summassa taistelleen JR 15:n perustamispaikka oli Hämeenlinnan Keskuskansakoulu. Aimo Tukiaisen tekemä Summan taistelun muistomerkki muodostuu kahdesta vastakkain olevasta pronssimassasta, joiden välissä on kivistä tulilinjaa kuvaavia pienempiä lohkareita. Alkuvuosina tulilinjan sisään oli asennettu valaistus.

Veistokseen liittyy jalusta ja syvennys, ja sen takana on muuri, johon on kaiverrettu teksti: Summan taisteluissa – talvisodassa 1939-1940 – Suomen armeijan teräksinen tahto – uupumaton usko – torjui ylivoiman – varjeli vapaan maan.

Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 13.3.1965 talvisodan päättymisen 25-vuotispäivänä. Tilaisuus oli suuri isänmaallinen juhla, ja ohimarssiin osallistui noin tuhat rintamamiestä.


Lähteet

http://goo.gl/MxIFw

http://g.co/maps/wy89q