Ero sivun ”Ilvessalon torppa” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Lammi|Lammin]] pohjoisosassa [[Lieson_kylä|Lieson]] kylässä sijaitsi aikoinaan [[Pylkkylän sotilasvirkatalo|Pylkkylän (Pylkkälä) virkatalo]], joka oli valtion (kruunun) omistama sotilasvirkatalo. Talo liittyi suurvalta-Ruotsin Suomessa ylläpitämään ruotujakolaitokseen. | [[Lammi|Lammin]] pohjoisosassa [[Lieson_kylä|Lieson]] kylässä sijaitsi aikoinaan [[Pylkkylän sotilasvirkatalo|Pylkkylän (Pylkkälä) virkatalo]], joka oli valtion (kruunun) omistama sotilasvirkatalo. Talo liittyi suurvalta-Ruotsin Suomessa ylläpitämään ruotujakolaitokseen. | ||
Talon yhtenä torppana oli vuosina 1836 - 1841 | Talon yhtenä torppana oli vuosina 1836 - 1841 Ilvessalon torppa ja sen ensimmäisenä ja viimeisenä torpparina Tuomas Erikinpoika, joka oli ollut edelliset reilut 10 vuotta tilan toisen torpan Jurvaniemen torpparina. | ||
Ilvessalon torppa toimi Jurvaniemen torpan yhteydessä, ja luultavasti Tuomas Eerikinpoika rakensi Nerosjärven Ilvessalon saareen itselleen toisen torpan viimeisiksi elonvuosikseen. | |||
{{tynkä}} | {{tynkä}} | ||
Versio 14. lokakuuta 2014 kello 14.59
Lammin pohjoisosassa Lieson kylässä sijaitsi aikoinaan Pylkkylän (Pylkkälä) virkatalo, joka oli valtion (kruunun) omistama sotilasvirkatalo. Talo liittyi suurvalta-Ruotsin Suomessa ylläpitämään ruotujakolaitokseen.
Talon yhtenä torppana oli vuosina 1836 - 1841 Ilvessalon torppa ja sen ensimmäisenä ja viimeisenä torpparina Tuomas Erikinpoika, joka oli ollut edelliset reilut 10 vuotta tilan toisen torpan Jurvaniemen torpparina.
Ilvessalon torppa toimi Jurvaniemen torpan yhteydessä, ja luultavasti Tuomas Eerikinpoika rakensi Nerosjärven Ilvessalon saareen itselleen toisen torpan viimeisiksi elonvuosikseen.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Lähteet
Lähde, Heikki K. 1999. Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa. Osa 1: Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka : seminaarityö Lahden työväenopiston suku- ja kotiseutuhistorian seminaarikurssilla 1998-1999. ISBN 951-98036-0-2