Pylkkylän sotilasvirkatalo

Häme-Wikistä

Lammin pohjoisosassa Lieson kylässä sijaitsi aikoinaan Pylkkylän (Pylkkälä) virkatalo, joka oli valtion (kruunun) omistama sotilasvirkatalo. Talo liittyi suurvalta-Ruotsin Suomessa ylläpitämään ruotujakolaitokseen.


Ladataan karttaa...

 

Lieson Pylkkälä n:o 5

Pylkkälän sotilasvirkatalo oli Pohjois-Lammin ainoa virkatalo. Se ei suuruudeltaan erottunut Lieson jakokunnan muista taloista. Pylkkälä oli puolen manttaalin talo. Sen pinta-ala oli kiinteistörekisterin mukaan suurimmillaan noin 660 hehtaaria. Talon numero on 5. Torppia Pylkkälän alueelle muodostui neljä. Ne syntyivät jo noin kaksisataa vuotta sitten. Ne olivat nimiltään Jurvaniemi, Kirvesniemi ja Lippahainen sekä Pöytähonka. Kaikki sijaitsivat Pylkkälän kaukaisella metsäpalstalla. Pienempiä mäkitupia talon alueella oli enimmillään kaksi kappaletta. Monissa asiakirjoissa talosta käytettiin nimeä Pylkkylä. Joskus se oli lyhyemmässä muodossaan Pylkylä. Isojaon jakokirjassa talon nimenä on ollut Pylckölä. Maarekisteriin talo on kuitenkin isojaon rekisteröimisestä lähtien vuonna 1806 merkitty Pylkkälä-nimiseksi. Niinpä tässäkin käytetään talosta kumpaakin nimeä. Nimi perustuu kulloinkin asian tietolähteeseen.

1600-luvun lopulla Pylkkylä oli Hämeen jalkaväkirykmentin luutnantin virkatalo. Myöhemmin taloa hallitsivat kapteenit ja majurit. Majoitus-mestarikin oli sotilasvirkatalon isäntänä. Viime vuosisadalla talo oli jo pitkään vuokralla. Vuokramiehinä ja lampuoteina toimivat useat talolliset tavallisen talon tapaan.

Pylkkälä säilyi kokonaisena talona aina torppien itsenäistymiseen asti. Vuosina 1925-26 toimeenpantu vuokra-alueiden järjestely merkittiin maarekisteriin 28.04.1928. Silloin talosta erotet-tiin viisi vuokra-aluetta Nerosmaa-nimiseksi perintöluontoiseksi taloksi n:o 23. Tilat olivat Jurvaniemi 23:1, Kirvesniemi 23:2, Lippahainen 23:3 sekä Pöytähonka 23:4 ja Evonniemi 23:5.

Seuraavan kerran Pylkkälän tilasta 5:7 erotettiin kuusi uutta tilaa vuonna 1949. Suomen valtiolle jääneen Metsä-Pylkkälän pinta-alaksi jäi tuolloin 476 hehtaaria.

Ruodut

Ruodut olivat noin kahden manttaalin suuruisia. Ruodun tehtävänä oli ylläpitää ruotusotilas torppineen. Ruotusotamies sai asuttavakseen tietynkokoisen torpan. Lisäksi hänelle tuli rahapalkkaa ja joitakin luontaisetuja. Liesonkin menneisyyden yhteydessä tulee monasti esiin sotamies tai sotilastorppa.

Suuremmat talot huolehtivat ratsuväestä. Vuonna 1808 Suomen ruotujakolaitokseen kuului 8199 miestä jalkaväessä. Ratsuväessä oli 750 miestä. Täydennysväkeä oli 4050. Näin ruotuväkeä oli 12999 henkilöä.(Ptsk.IIIs772)

Päällystöstä piti huolen kruunu. Se antoi palkkausetuina taloja asuttavaksi ja viljeltäväksi. Näitä kutsuttuun sotilasvirkataloiksi eli puustelleiksi. Puustelli on peräisin ruotsinkielestä. Sana tarkoittaa asuinpaikkaa. Yksi sellainen oli Lieson Pylkkylä. Pylkkylässä asui ennen sen vuokraamista talollisille aikojen kuluessa eriarvoisia ruotujakolaitoksen edustajia.

Virkatalot Suomessa

Sotilasvirkatalot olivat kruunulle kuuluvia taloja. Ne olivat viranhaltijoiden käytössä vain virassaolon ajan. Talot siirtyvät viranhaltijalta toiselle. Virkatalojen käyttöä valvoi maaherra. Vuonna 1915 valvonta siirrettiin maaherroilta asutushalli-tukselle.

Tällä vuosisadalla valtiolle kuuluneet virkatalot on käytetty suurimmalta osaltaan asutustoimintaan. Vuonna 1912 oli valtion virkataloja seuraavasti: (MM1633-1983s230)

Sotilasvirkataloja 799 kpl 248 180 ha
Siviilivirkataloja 66 ” 18 111 ha
Yhteensä 865 taloa 266 291 ha

Näiden virkatalojen alueella oli erilaisia vuokra-alueita seuraavasti:

Maatorppia 1824 kpl
Muonatorppia 129 ”
Mäkitupa-alueita 2591 ”
Yhteensä 4544 vuokra-aluetta

Maamme alueella on ollut monenlaisia virkataloja. Niitä on ollut niin kruunulla eli valtiolla kuin kirkolla ja papistollakin. Yksi laji kruunun virkataloista on sotilasvirkatalo. Sellainen oli Pohjois-Lammin suuren Lieson kylän ainoa virkatalo. Sen nimi oli Pylkkylä. Käytettiin myös nimeä Pylkkälä.

Lienee syytä muutamalla sanalla valottaa sotilasvirkatalojen menneisyyttä. Nimestä voi päätellä asian liittyvän sotaväkeen ja maanpuolustukseen. Juuret juontavat peräti 1600-luvulle kuningas Kaarle XI hallituskauteen.

Kaarle XI muodosti sotalaitosmuodon, jota kutsuttiin ruotujakolaitokseksi. Ruotujakolaitos toimi Suomessa vuosina 1682-1867. Se oli luontaistalouteen perustuva puolustuslaitos (Ruotsi oli suurvalta, joka oli valloittanut maita idästä??). Maakuntien kanssa tehtiin sopimus (ei neuvoteltu??) alueilla olevan sotaväen määrästä. Tarvittavan miesmäärän takaamiseksi talot jaettiin ryhmiin eli ruotuihin.

Lähteet

Lähde, Heikki K. 1999. Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa. Osa 1: Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka : seminaarityö Lahden työväenopiston suku- ja kotiseutuhistorian seminaarikurssilla 1998-1999. ISBN 951-98036-0-2

Lähde, Heikki K. 2000. Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa. Osa 2: Pietilä, Laurila, Simola : Seminaarityö Lahden työväenopiston suku-ja kotiseutuhistorian seminaarikurssilla 1998-2000. ISBN 951-98036-2-9

Lähde, Heikki K. 2000. Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa. Osa 3: Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila : Seminaarityö Lahden työväen opiston suku- ja kotiseutuhistorian seminaarikurssilla 1998-2000. ISBN 951-98036-4-5

Lähde, Heikki K. 2001. Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa.Osa 4: Lassila - Mettala - Junnala - Lappala- Alhonen sekä Padasjoen savi. ISBN 951-98036-6-1

Lähde, Heikki K. 2001. Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa. Osa 5: Kalkko - Matoniemi - Riihilahti - Mikkola - Koivula- Koivuniemi - Ankeriasniemi - Kotaniemi. ISBN 951-98036-7-X

(Lähde on eläkeaikanaan kirjoittanut kotiseudustan lähes 30 kirjaa. Niiden joukossa on 73-vuotiaana valmistunut väitöskirja Liesoa asuttaneesta uudisasutustorpparilaitoksesta.)