Ero sivun ”Hollolan kirkonseutu” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
imported>Mtaavila
Rivi 55: Rivi 55:
[[Luokka: Hollola]]
[[Luokka: Hollola]]
[[Luokka: Kulttuuriympäristöt]]
[[Luokka: Kulttuuriympäristöt]]
[[Luokka: Kulttuurimaisemat]]

Versio 27. tammikuuta 2014 kello 11.00

Maisema

Hollolan kirkonseutu kuuluu maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaahan ja maisemaseutujaossa Päijänteen seutuun. Päijät-Häme on lisäksi jaettu maakunnallisiin maisematyyppeihin, jonka jaossa Hollolan kirkonseutu sijoittuu Vesijärven laaksoon. Päijänteen seutu on Hämeen viljely- ja järvimaan ja Itäisen Suomen vaihettumisvyöhykettä. Seutu ulottuu eteläosan savikkoisilta viljelyalueilta ja Salpausselältä pohjoispään metsäisiin ja karuihin kallioisiin maihin. Vesijärven laakso Salpausselkien välissä koostuu kahdesta pääelementistä: ranta-alueet ovat savivaltaisia, tasaisia ja alavia peltomaisemia, niitä reunustavat selänteet, joissa vuorottelevat sekametsät ja kumpuilevat viljelykset. Vesijärven vesistömaisema yhdistää alueen yhdeksi ilmeikkääksi kokonaisuudeksi. Vesijärven rannoille keskittyi Hämeen vanhin pysyvä asutus ja keskiaikaiset kylät syntyivät viljavimmille paikoille. Suur-Hollola oli keskiajalla seudun tärkein hallintopitäjä. Vesijärven laaksossa on runsaasti edustavia viljelymaisemia Valtioneuvosto teki vuonna 1995 periaatepäätöksen 156 valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Hollolan kirkonseutu kuuluu Kastari-Hatsina-Kutajoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Hollolan vanha kirkonkylä on maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Maisemaa jäsentävät Salpausselästä erkaneva harju sekä Vesijärven näkymät. Kirkonkylän maisemallista arvoa lisää kulttuuripiirteiden kerroksellisuus. Kylää kehystää tasapainoinen viljelymaisema. Kirkon itäpuolella avautuu laaja Pyhäniemen kartanoon ulottuva viljelymaisema. Pyhäniemen kartano edustaa alueen hämäläistä suurmaanomistusta ja siellä kehittynyttä varhaista teollisuutta. Alueen järvistä Kirkonselkä Vesijärvessä, Kutajärvi ja Sairakkalanjärvi kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Päijät-Hämeen maakunta kuuluu eteläboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Etelä-Hämeen lehtokeskus levittäytyy tarkastelualueelle itä-länsisuuntaisena vyöhykkeenä. Päijät-Hämeen kasvisto on varsinkin Hollolan - Lahden seudulla hyvin monilajista. Esimerkiksi Hollolassa sijaitseva Tiirismaan Natura-alue on valtakunnallisesti arvokas luontotyyppikokonaisuus, jolle pähkinä- ja saarnilehtojen lisäksi sijoittuvat Soisalmensuo sekä Tiirismaan kallioalue Etelä-Suomen korkeimpine kohtineen (222,6 metriä).

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö

Hollolan kirkonseutu on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009: Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus). Hollolan keskiaikaisen kirkon maisema lukeutuu ajalliselta syvyydeltään maamme edustavimpiin kulttuurimaisemakokonaisuuksiin. Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin. Kirkon pohjoispuolella kohoaa [[Kapatuosian linnanvuori]], joka lienee ollut käytössä rautakaudelta varhaiskeskiajalle. Hollolan pitäjänkeskuksen kirkolliset, hallinnolliset ja kaupalliset rakennukset muodostavat poikkeuksellisen edustavan ja hyvin säilyneen perinteisen kirkonkylämiljöön. Hollolan Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko sijaitsee Vesijärven Kirkonlahden rannalla, rautakaudelta varhaiskeskiajalle käytössä olleen Kapatuosian linnavuoren juurella. Kirkon lähiympäristöön kuuluvat keltaiseksi maalattu komea empiretapuli, ikiaikaisella paikallaan sijaitseva pappila, Nyström-Penttilä-Petrelius arkkitehtitoimiston suunnittelema kansallisromanttinen kunnantupa ja vanhan maantien varren kyläasutus sekä hieman kauempana itäpuolella oleva Pyhäniemen kartanomiljöö. Kirkon ja kartanon välinen kulttuurimaisema on tasaista viljelyaukeaa. Hollolan kirkko ja pitäjänkeskus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Kastari - Hatsina - Kutajoki -maisema-aluetta.

Lähteet