Ero sivun ”Hämeenkosken harjut ja supat” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
(Ak: Uusi sivu: Hämeenkosken keskustaajamaa reunustavat harjut. Kun jääkauden lopulla jäämassa pysähtyi ilmaston hetkellisen kylmenemisen vuoksi, syntyivät poikittaisharjut, ja kun se jatko...)
 
imported>Merja Taavila
(→‎Lähteet: korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi)
Rivi 5: Rivi 5:


* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa (pdf avautuu uuteen välilehteen)]
<br>
<br>
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]

Versio 10. kesäkuuta 2020 kello 12.23

Hämeenkosken keskustaajamaa reunustavat harjut. Kun jääkauden lopulla jäämassa pysähtyi ilmaston hetkellisen kylmenemisen vuoksi, syntyivät poikittaisharjut, ja kun se jatkoi etenemistään, syntyivät pitkittäisharjut. Salpausselkien reunamuodostumat ovat kerrostuneet jäätikkökielekkeiden eteen. Harjujen metsä on kuivaa mäntykangasta, jonka aluskasvillisuus on niukkaa. Hämeenkosken harjuilla on useita jyrkkäreunaisia suppakuoppia. Ne syntyivät jääkauden jälkeen, kun maa-aineksen sekaan jääneet valtavat jäälohkareet sulivat ja harjun pinta romahti. Harjut ovat merkittäviä pohjavesialueita. Ahvenlampi ja Ilola-Kukkolanharju ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, Toijalansupit on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella sijaitsee kaksi yksityisten maalla olevaa luonnonsuojelualuetta, Ahvenaisen pähkinärinne ja Toijalan suppien pähkinäkohde. Ahvenaisten pähkinärinne sijoittuu Ahvenaistenharjulle, Ahvenaisten järven pohjoispuolelle. Toijalan suppien pähkinäkohde sijaitsee Toijalansuppien alueella, valtatie 12 eteläpuolella.

Lähteet