Ero sivun ”Antti Svahn” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (7 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Tukholmasta lähtöisin ollut Antti (Anders) Svahn (1730 - 1803) toimi apteekkarina Hämeenlinnassa vuosina 1756 - 1800. Hän ja Henrik Ingberg olivat 1700-1800 -lukujen vaihteen varakkaimmat porvarit kaupungissa. | Tukholmasta lähtöisin ollut Antti (Anders) Svahn (1730 - 1803) toimi apteekkarina Hämeenlinnassa vuosina 1756 - 1800. Hän ja [[Henrik Ingberg]] olivat 1700-1800 -lukujen vaihteen varakkaimmat porvarit kaupungissa. | ||
Svahn osallistui myös aktiivisesti politiikkaan kaupunginvanhimpana (valtuusto), jossa hän oli usein napit vastatusten maistraatin (hallitus) kanssa, jossa ehkä eniten vaikutusvaltaa oli hopea- ja kultaseppä Pietari Törnqvistillä. | Svahn osallistui myös aktiivisesti politiikkaan kaupunginvanhimpana (valtuusto), jossa hän oli usein napit vastatusten maistraatin (hallitus) kanssa, jossa ehkä eniten vaikutusvaltaa oli hopea- ja kultaseppä [[Pietari Törnqvist|Pietari Törnqvistillä]]. | ||
Yksi pitkäaikainen kiistanaihe olivat kaupungin kyyditykset, jotka olivat kaupungin porvareiden vastuulla. Kaupunginvanhimmat eivät olisi halunneet vastata kyydityksistä, koska niistä ei saatu korvauksia. Maistraatti oli puolestaan sitä mieltä, että kaikkien tuli osallistua kyydityksiin. Valitus maaherralle ei tuottanut tulosta, joten kiistaan haettiin kaikkia tyydyttävää ratkaisua - ja sellainen löytyikin. | Yksi pitkäaikainen kiistanaihe olivat kaupungin kyyditykset, jotka olivat kaupungin porvareiden vastuulla. Kaupunginvanhimmat eivät olisi halunneet vastata kyydityksistä, koska niistä ei saatu korvauksia. Maistraatti oli puolestaan sitä mieltä, että kaikkien tuli osallistua kyydityksiin. Valitus maaherralle ei tuottanut tulosta, joten kiistaan haettiin kaikkia tyydyttävää ratkaisua - ja sellainen löytyikin. | ||
Kaupunki perusti vuonna 1792 kyytikassan, johon kaikki varallisuutensa perusteella maksoivat riikintaalereita. Trahtööri, ruokakauppias ja kestikievarinpitäjä Joonas | Kaupunki perusti vuonna 1792 kyytikassan, johon kaikki varallisuutensa perusteella maksoivat riikintaalereita. Trahtööri, ruokakauppias ja kestikievarinpitäjä Joonas Ekström suostui tekemään sopimuksen kuljetusten järjestämisestä, mikä myös tehtiin. Kuitenkin aina kun kaupunkiin saapui tavallista enemmän sotilaita, kyyditysten kanssa oli ongelmia. | ||
Toinen vielä Venäjän vallan alkuaikoina hiertänyt kysymys oli kysymys sotilaiden majoittamisesta. Kaupunkilaisten velvollisuutena näet oli majoittaa sotilaita koteihinsa. Vuonna 1803 apteekkari Svahn ehdotti kasarmin rakentamista, jotta kaupunkilaiset vapautuisivat majoituksista. Ehdotus hyväksyttiin maistraatissa, mutta esitys tyssäsi siihen, ettei entinen sotilas ja maaherra [[Johan Henrik Munck |Munck]] tehnyt asialle mitään. | |||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
| Rivi 15: | Rivi 17: | ||
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([https://lydia.hameenlinna.fi/files/original/d66d1027bbd1a7b9010dcb33117597f9.pdf]) | Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([https://lydia.hameenlinna.fi/files/original/d66d1027bbd1a7b9010dcb33117597f9.pdf]) | ||
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Svahn, Antti ]][[Category: Muita ihmisiä|Svahn, Antti ]] | [[Category:Hämeenlinnalaisia|Svahn, Antti ]][[Category: Muita ihmisiä|Svahn, Antti ]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.24
Tukholmasta lähtöisin ollut Antti (Anders) Svahn (1730 - 1803) toimi apteekkarina Hämeenlinnassa vuosina 1756 - 1800. Hän ja Henrik Ingberg olivat 1700-1800 -lukujen vaihteen varakkaimmat porvarit kaupungissa.
Svahn osallistui myös aktiivisesti politiikkaan kaupunginvanhimpana (valtuusto), jossa hän oli usein napit vastatusten maistraatin (hallitus) kanssa, jossa ehkä eniten vaikutusvaltaa oli hopea- ja kultaseppä Pietari Törnqvistillä.
Yksi pitkäaikainen kiistanaihe olivat kaupungin kyyditykset, jotka olivat kaupungin porvareiden vastuulla. Kaupunginvanhimmat eivät olisi halunneet vastata kyydityksistä, koska niistä ei saatu korvauksia. Maistraatti oli puolestaan sitä mieltä, että kaikkien tuli osallistua kyydityksiin. Valitus maaherralle ei tuottanut tulosta, joten kiistaan haettiin kaikkia tyydyttävää ratkaisua - ja sellainen löytyikin.
Kaupunki perusti vuonna 1792 kyytikassan, johon kaikki varallisuutensa perusteella maksoivat riikintaalereita. Trahtööri, ruokakauppias ja kestikievarinpitäjä Joonas Ekström suostui tekemään sopimuksen kuljetusten järjestämisestä, mikä myös tehtiin. Kuitenkin aina kun kaupunkiin saapui tavallista enemmän sotilaita, kyyditysten kanssa oli ongelmia.
Toinen vielä Venäjän vallan alkuaikoina hiertänyt kysymys oli kysymys sotilaiden majoittamisesta. Kaupunkilaisten velvollisuutena näet oli majoittaa sotilaita koteihinsa. Vuonna 1803 apteekkari Svahn ehdotti kasarmin rakentamista, jotta kaupunkilaiset vapautuisivat majoituksista. Ehdotus hyväksyttiin maistraatissa, mutta esitys tyssäsi siihen, ettei entinen sotilas ja maaherra Munck tehnyt asialle mitään.
Lähteitä
Apotekare i Finland ~ Apteekkarit Suomessa ~ Pharmacists in Finland. Geni ([1])
FT Tuula Hockman. Kaupungin historiaa 1600-luvulta autonomian ajan alkuun. Lydia ([2])
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([3])