Kortelahti

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 12. maaliskuuta 2023 kello 11.36 – tehnyt Samuhuovinen (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Padasjoen Virmailan Kortelahdessa on ollut höyrylaivalaituri, joka rakennettiin vuonna 1910 Kustaa Virtasen toimesta. Aluksi laituriin tuli hinaajalaivoja, jotka toivat tavaroita Kortelahden kauppaan. Matkustajaliikenne alkoi hieman myöhemmin. Laiturissa poikkesivat Päijänne ja Konkolan Toivo-laiva, Sysmän laivayhtiön Vellamo ja Tiirimaa sekä Jyväskylä-Päijänteen laivayhtiön Aallotar. Aluksi laituri oli pukkilaituri. Käytön laajentuessa laituria korjattiin ja laajennettiin kyläläisten toimesta. Eino Lehtovirta ja Kustaa Virtanen rakensivat rantaan ensimmäisen makasiinin, jossa säilytettiin kauppatavaroita. Laiturista on jäljellä sen paikasta kertovat kivet. Laituri on nykyisin osa mökkitonttia. Virmailan ensimmäisen höyrypurren, Pumpulan osti Juho Vuorela vuonna 1911. Mäkelään ostettiin vuonna 1915 höyryalus. Moottoriveneliikenne eli kulta-aikaansa 1940-1950. Pisimpään Päijänteen vesillä liikkui Virmailassa vuonna 1918 rakennettu Onerva. Se oli vesillä 50 kesää. Päijänteen höyrylaivaliikenne koki kahdesti huippunsa, joista toinen oli sota-ajan polttoainepulan seurausta. Vanhan torpan pihassa on Ukonniemen ukko. Erikoinen luonnonkivi muistuttaa ihmishahmoa. Se löydettiin Ukonniemen rannalta.

Se, joka lapsuuttaan laivaliikenteen kukoistuskautena, sai kokea, miten suurta osaa laivat näyttelivät saarivaltakunnan elämässä. Heti keväällä jäiden lähdettyä alettiin arvailla, milloin ensimmäinen valkoinen laiva ilmestyisi näköpiiriin. Jämsänkosken hinaajien oli kuultu jo kolistelevan jäälauttojen välitse kohti etelää. Ilo oli ylimmillään, kun Ukonnimen kärjessä istuvat tähystäjät saattoivat erottaa laivan hiljalleen kääntävät keulansa Rapalasta Virmailaan. Syksyisin liikennöitiin aina marraskuulle saakka, kunnes jääesteet Vesijärvellä ja salmipaikoilla kasvoivat ylivoimaisiksi. Syysmyrskyt olivat luku sinänsä. Joskus Tiirimaan oli yövyttävä Virmailassa, kun myrskyisen Tehinselän ylitys pilkkopimeässä tuntui liian uhkarohkealta. 1950-luvun loppupuolella liikenne väheni vähenemistään, kunnes laivat 1964 luopuivat kokonaan kilpailusta linja-autojen kanssa. Laituri hävisi ja sen läheisyyteen rakennettiin kesähuvila. Kustaa Virtasen punainen makasiini on kuitenkin edelleen voimissaan ja jäljellä muistona niiltä ajoilta, joina kylä eli parhaissa voimissaan ja joina sen sydän sykkäili tällä paikalla. Laiturille johtava tie on ruohottunut ja nopeasti kasvavat lehtipuut ovat peittäneet laivarannan aurinkoisen rinteen. - Virmailan kirja 1981.-

Lähteet