Ero sivun ”Jokelan kartano” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
(Ak: Uusi sivu: '''Jokelan kartanolla''' on pitkä ja vaiherikas historia. Kartano perustettiin vuonna 1863. Kartanolla on ollut omistuksessaan naula- ja verkatehdas. 1950-lukuun mennessä loppui ...)
 
p (Kirjoitusvirheen korjaus)
 
(7 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Jokelan kartanolla''' on pitkä ja vaiherikas historia. Kartano perustettiin
'''Jokelan kartanolla''' on pitkä ja vaiherikas historia. Kartano perustettiin vuonna 1863. Kartanolla on ollut omistuksessaan naula- ja verkatehdas. 1950-lukuun mennessä loppui kartanon kulta-aika ja tehtaat, metsät ja pellot myytiin pois.
vuonna 1863. Kartanolla on ollut omistuksessaan naula- ja verkatehdas. 1950-lukuun
mennessä loppui kartanon kulta-aika ja tehtaat, metsät ja pellot myytiin pois.
Nykyisin kartano tarjoaa matkailupalveluita.
Nykyisin kartano tarjoaa matkailupalveluita.


Jokelan kartanon historia lähtee liikkeelle Seppämestari '''Henrik Dufvasta''', joka muutti
Jokelan kartanon historia lähtee liikkeelle Seppämestari '''Henrik Dufvasta''', joka muutti poikansa Johanin kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä sijainneen talon. Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan, Henriksdalin manufaktuuripajan. Nuori '''Johan (Janne) Dufva''' rakennutti itselleen talon Paunulanmäelle, suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle. Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua 1870-luvulla, kun Pietarin rata valmistui. Johan
poikansa Johanin kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä
Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta [[Palomaan kartano|Palomaan kartanon]], jonne muutti perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi verkatehtaan omistajalle, langolleen '''Anders (Antti) Korhoselle''', 33 000 silloisella markalla. Korhonen rakensi Jokelan kartanon samalle paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Verkatehtailija Korhonen rakennutti perheelleen
sijainneen talon. Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan, Henriksdalin manufaktuuripajan.
asunnon v. 1888 ja nimitti sen Jokelaksi. Matala osa ’palvelijoiden’ päädystä on mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta tilavaksi mainitusta Dufvan talosta ole säilynyt.
Nuori '''Johan (Janne) Dufva''' rakennutti itselleen talon Paunulanmäelle,
suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle.
Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua 1870-luvulla, kun Pietarin rata valmistui. Johan
Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta [[Palomaan kartano|Palomaan kartanon]], jonne muutti
perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi verkatehtaan omistajalle, langolleen '''Anders
(Antti) Korhoselle''', 33 000 silloisella markalla. Korhonen rakensi Jokelan kartanon samalle
paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Verkatehtailija Korhonen rakennutti perheelleen
asunnon v. 1888 ja nimitti sen Jokelaksi. Matala osa ’palvelijoiden’ päädystä on
mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta
tilavaksi mainitusta Dufvan talosta ole säilynyt.


1800- ja 1900 -lukujen taitteessa Verkatehdas kukoisti ja Anders oli Hämeenkosken
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa Verkatehdas kukoisti ja Anders oli [[Hämeenkoski|Hämeenkosken]] merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: '''Hilja''', '''Hilma''' ja '''Siviä'''. Kartanolla vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanoiden väkeä. V. 1917 kun Antti Korhonen kuoli, verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Verkatehdas myytiin,
merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: '''Hilja''', '''Hilma''' ja '''Siviä'''. Kartanolla
pellot ja karja annettiin vuokralle. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä. Taloon jäivät asumaan tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna 1947 ja Siviä piti taloa yksin 1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle. Parinkymmenen vuoden ajan se oli huonolla hoidolla ja rapistui. Kunta myi sen sitten yksityisille omistajille, jotka ovat vaihtuneet vuosien myötä.
vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanoiden väkeä. V. 1917 kun
Vuonna 2020 kartanossa aloitti toimintansa
Antti Korhonen kuoli, verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Verkatehdas myytiin,
[http://ullanpianokoulu.com/paikat.html Ullan Pianokoulu].
pellot ja karja annettiin vuokralle. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä.
<br>
Taloon jäivät asumaan tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna 1947 ja Siviä piti taloa
yksin 1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle. Parinkymmenen vuoden ajan se
oli huonolla hoidolla ja rapistui. Kunta myi sen sitten yksityisille omistajille, jotka ovat
vaihtuneet vuosien myötä. Kaikki omistajat ovat pitäneet Jokelan kartanoa avoimena
yleisölle erityyppisinä tilausravintoloina. 2000-luvulta lähtien kartanon nykyiset omistajat
ovat pyörittäneet ravintola- ja hotellitoimintoja.


=== Aiheesta muualla Internetissä ===
http://www.jokelankartano.fi/
<br>
=== Lähteet ===
=== Lähteet ===


* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa (pdf avautuu uuteen välilehteen)]
<br>
<br>
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
Rivi 44: Rivi 22:
[[Luokka: Kartanot]]
[[Luokka: Kartanot]]
[[Luokka: Kokoustilat]]
[[Luokka: Kokoustilat]]
[[Luokka: Juhlapaikat]]
[[Luokka: Juhlapaikat]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 1. kesäkuuta 2024 kello 18.53

Jokelan kartanolla on pitkä ja vaiherikas historia. Kartano perustettiin vuonna 1863. Kartanolla on ollut omistuksessaan naula- ja verkatehdas. 1950-lukuun mennessä loppui kartanon kulta-aika ja tehtaat, metsät ja pellot myytiin pois. Nykyisin kartano tarjoaa matkailupalveluita.

Jokelan kartanon historia lähtee liikkeelle Seppämestari Henrik Dufvasta, joka muutti poikansa Johanin kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä sijainneen talon. Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan, Henriksdalin manufaktuuripajan. Nuori Johan (Janne) Dufva rakennutti itselleen talon Paunulanmäelle, suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle. Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua 1870-luvulla, kun Pietarin rata valmistui. Johan Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta Palomaan kartanon, jonne muutti perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi verkatehtaan omistajalle, langolleen Anders (Antti) Korhoselle, 33 000 silloisella markalla. Korhonen rakensi Jokelan kartanon samalle paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Verkatehtailija Korhonen rakennutti perheelleen asunnon v. 1888 ja nimitti sen Jokelaksi. Matala osa ’palvelijoiden’ päädystä on mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta tilavaksi mainitusta Dufvan talosta ole säilynyt.

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa Verkatehdas kukoisti ja Anders oli Hämeenkosken merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: Hilja, Hilma ja Siviä. Kartanolla vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanoiden väkeä. V. 1917 kun Antti Korhonen kuoli, verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Verkatehdas myytiin, pellot ja karja annettiin vuokralle. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä. Taloon jäivät asumaan tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna 1947 ja Siviä piti taloa yksin 1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle. Parinkymmenen vuoden ajan se oli huonolla hoidolla ja rapistui. Kunta myi sen sitten yksityisille omistajille, jotka ovat vaihtuneet vuosien myötä. Vuonna 2020 kartanossa aloitti toimintansa Ullan Pianokoulu.

Lähteet


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Jokelan_kartano&oldid=42812”