Ero sivun ”Pässinvuori, Virtovuori ja Peltomaanvuori” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Viki
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kuvaus ja arvot:''' Kymenvirran rannoilla on maisemallisesti hyvin jylhiä kallioita. Virtovuori,
Kymenvirran rannoilla on maisemallisesti hyvin jylhiä kallioita. Virtovuori,
Pässinvuori ja Peltomaanvuori ovat arvokkaita kallioalueita ja niissä on monipuolinen
Pässinvuori ja Peltomaanvuori ovat arvokkaita kallioalueita ja niissä on monipuolinen
kasvillisuus. Alueella on yhteensä 10 yksityistä luonnonsuojelualuetta, kuten
kasvillisuus. Alueella on yhteensä 10 yksityistä luonnonsuojelualuetta, kuten
Rivi 23: Rivi 23:
vahvatuoksuisesta medestä, joka kerää ympärilleen runsaasti pölyttäviä hyönteisiä.<br />
vahvatuoksuisesta medestä, joka kerää ympärilleen runsaasti pölyttäviä hyönteisiä.<br />


'''Kehittämisehdotuksia:''' Osassa kallioalueita on luonnonsuojelualueita ja ne ovat
valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita. Kohteen luonnonmaisema tulee säilyttää.
Loma-asuntojen sijoittaminen jyrkille kalliorinteille ei ole suositeltavaa. Ruotsalaisen
rantayleiskaavassa ei juuri ole enää esitetty uusia rakentamispaikkoja loma-asunnoille
näiden kallioiden alueelle. Rantakohteet ovat vaikeasti saavutettavia ja niiden luonto
on herkkää kulutukselle. Ohjatusti kohteisiin olisi mielenkiintoista tutustua. Niitä voi
tarkkailla myös vesistön puolelta. Lehmuksiin on helppo tutustua tien varressa sijaitsevissa
Porttimäen lehmuslehdoissa.<br />




Rivi 36: Rivi 28:


* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla]<br />
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)]<br />
 
<br>
 
 
[[Luokka:Kalkkinen]]
[[Luokka:Kalkkinen]]
[[Luokka:Asikkala]]
[[Luokka:Kulttuurimaisemat]]
[[Luokka:Kulttuurimaisemat]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.34

Kymenvirran rannoilla on maisemallisesti hyvin jylhiä kallioita. Virtovuori, Pässinvuori ja Peltomaanvuori ovat arvokkaita kallioalueita ja niissä on monipuolinen kasvillisuus. Alueella on yhteensä 10 yksityistä luonnonsuojelualuetta, kuten Porttimäen lehmuslehdot, Pässivuoren lehmuslehto ja Peltomaanvuoren lehmusmetsät. Arvokkaat lehdot sijoittuvat rannoille. Virtovuoren lehto on jyrkkäpiirteinen rantalehto, joka on maakunnallisesti arvokas lehtoalue. Siellä tavataan harvinaista mustalinnunhernettä. Alueella on kuivaa lehtoa sekä puronvarsilehtoa ja vaateliasta lehtolajistoa. Maaperää hallitsevat kallioiset moreenin peittämät kumpuilevat selännealueet. Maisemassa on selvästi nähtävissä kallioperän ruhjeisuus. Pitkät vesistöjen valtaamat murroslinjat halkovat aluetta luode-kaakko ja lounas-koillinen -suuntaisesti. Ruhjeiden reunat ovat tyypillisen jyrkkärinteisiä ja kallioisia. Suomen kallioiden arvoluokituksessa luokkiin 1-4 kuuluvat kallioalueet sisältävät sellaisia biologisia, geologisia ja maisemallisia arvoja, joilla on maa-aineslain 7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa luonnonsuojelullista merkitystä. Virtovuori ja Pässinvuori edustavat arvoluokkaa 4 ja Peltomaanvuoren kallioalue edustaa arvoluokkaa 3.

Lehmusmetsät tarjoavat palasen menneisyyden maisemaa. Metsälehmus saapui Suomeen jääkauden jälkeen noin 5000 vuotta sitten. Jo kivikaudella metsälehmus oli tärkeä materiaali erilaisten punosten teossa; siitä tehtiin esimerkiksi verkkoja. Niinen lähteenä lehmusta käytettiin aina 1800-luvulle asti. Runsaan ja kauan kestäneen niinen keräämisen vuoksi lehmus on suurelta osin hävinnyt luonnosta. Metsälehmus kasvaa luontaisesti lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Puun latvus on muodoltaan kapea ja varsinkin vanhemmat oksat ovat riippuvakärkisiä. Lehmus kukkii heinäkuussa, ja silloin sen tunnistaa vahvatuoksuisesta medestä, joka kerää ympärilleen runsaasti pölyttäviä hyönteisiä.


Lähteet