Ero sivun ”Salon laituri” versioiden välillä
imported>Mtaavila (Ak: Uusi sivu: Virmailan saaressa Päijänteen kansallispuiston alueella on vanha höyrylaivalaituri. Se ei ole käytössä, mutta on arvokas kulttuurihistoriaan ...) |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Virmailan saaressa [[Päijänteen kansallispuisto|Päijänteen kansallispuiston]] alueella on vanha höyrylaivalaituri. Se ei ole käytössä, mutta on arvokas kulttuurihistoriaan liittyvä paikka. Kylissä on ollut höyrylaivalaitureita kolmessa paikassa: [[Korteniemi|Korteniemessä]], [[Kellosalmi|Kellosalmella]] ja kolmas paikka tunnetaan vieläkin nimellä Salon laituri. Salon laivalaituri rakennettiin vuonna 1907 ja se oli käytössä vielä 1940-luvulla. Etelään menevä laiva ehti Salon kohdalle iltayöstä. Oli tapana, että laivaan pyrkijät sytyttivät nuotion rannalle laiturin viereen, jotta laiva tiesi tulla noutamaan heidät. Joskus pojanviikarit sytyttivät tulet piloillaan. Silloin Suomi-laivan kapteeni uhkasi polttaa koko Salon laiturin, sillä suurella laivalla oli hankalaa saapua pimeään laituriin. Vesi on ollut vuosisatoja luontainen kulkureitti Virmailan saareen. Höyrylaivojen aikakausi alkoi Päijänteellä 1850-luvulla ja ensimmäinen höyrylaiva, suuri puinen kuljetuslaiva valmistui [[Asikkala|Asikkalan]] [[Äiniö|Äiniöllä]] vuonna 1956. Kultakauttaan höyrylaivat elivät 1925-1940. Ne ovat olleet merkittävä asia Päijänteelle niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen takia. | [[Padasjoki|Padasjoen]] Virmailan saaressa [[Päijänteen kansallispuisto|Päijänteen kansallispuiston]] alueella on vanha höyrylaivalaituri. Se ei ole käytössä, mutta on arvokas kulttuurihistoriaan liittyvä paikka. Kylissä on ollut höyrylaivalaitureita kolmessa paikassa: [[Korteniemi|Korteniemessä]], [[Kellosalmi|Kellosalmella]] ja kolmas paikka tunnetaan vieläkin nimellä Salon laituri. Salon laivalaituri rakennettiin vuonna 1907 ja se oli käytössä vielä 1940-luvulla. Etelään menevä laiva ehti Salon kohdalle iltayöstä. Oli tapana, että laivaan pyrkijät sytyttivät nuotion rannalle laiturin viereen, jotta laiva tiesi tulla noutamaan heidät. Joskus pojanviikarit sytyttivät tulet piloillaan. Silloin Suomi-laivan kapteeni uhkasi polttaa koko Salon laiturin, sillä suurella laivalla oli hankalaa saapua pimeään laituriin. Vesi on ollut vuosisatoja luontainen kulkureitti Virmailan saareen. Höyrylaivojen aikakausi alkoi Päijänteellä 1850-luvulla ja ensimmäinen höyrylaiva, suuri puinen kuljetuslaiva valmistui [[Asikkala|Asikkalan]] [[Äiniö|Äiniöllä]] vuonna 1956. Kultakauttaan höyrylaivat elivät 1925-1940. Ne ovat olleet merkittävä asia Päijänteelle niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen takia. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Versio 10. kesäkuuta 2014 kello 09.53
Padasjoen Virmailan saaressa Päijänteen kansallispuiston alueella on vanha höyrylaivalaituri. Se ei ole käytössä, mutta on arvokas kulttuurihistoriaan liittyvä paikka. Kylissä on ollut höyrylaivalaitureita kolmessa paikassa: Korteniemessä, Kellosalmella ja kolmas paikka tunnetaan vieläkin nimellä Salon laituri. Salon laivalaituri rakennettiin vuonna 1907 ja se oli käytössä vielä 1940-luvulla. Etelään menevä laiva ehti Salon kohdalle iltayöstä. Oli tapana, että laivaan pyrkijät sytyttivät nuotion rannalle laiturin viereen, jotta laiva tiesi tulla noutamaan heidät. Joskus pojanviikarit sytyttivät tulet piloillaan. Silloin Suomi-laivan kapteeni uhkasi polttaa koko Salon laiturin, sillä suurella laivalla oli hankalaa saapua pimeään laituriin. Vesi on ollut vuosisatoja luontainen kulkureitti Virmailan saareen. Höyrylaivojen aikakausi alkoi Päijänteellä 1850-luvulla ja ensimmäinen höyrylaiva, suuri puinen kuljetuslaiva valmistui Asikkalan Äiniöllä vuonna 1956. Kultakauttaan höyrylaivat elivät 1925-1940. Ne ovat olleet merkittävä asia Päijänteelle niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen takia.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf