Vihtori Heinänen

Häme-Wikistä

Vihtori Ulrikinpoika Heinänen syntyi 24. elokuuta 1869 Hollolan pitäjän Okeroisten kylän Ali-Komolan taloon ja kotiseudulleen vuosisatojen ajan erittäin uskollisena pysyttäytyneeseen sukuun. Vihtorin isän suku oli lähtöisin Lahden kaupungin nykyisen keskustan alueella keskiajalta sijainneesta Saksalan talosta.

Vuonna 1892 Vihtori Ulrikinpoika, joka oli papin neuvosta ottanut nimen Heinänen, lähti Helsinkiin kivenhakkaajan oppiin. Siellä hän seuraavana vuonna avioitui ja perusti perheen Lammilta syntyisin olleen Amanda Nurmisen kanssa. Heinäset saivat vuosina 1893-1910 yhdeksän poikaa, joista kahdeksan eli aikuisiksi. Vihtori Heinänen sai kivenhakkaajan kisällikirjan vuonna 1896, muutti perheineen Hämeenlinnaan vuonna 1897 ja perusti sinne kivenhakkaamon, Heinäsen Kiviveistämön. Mestarin arvon hän sai vuonna 1920.

Vihtori Heinäsen yritys valmisti kymmenien vuosien aikana muun muassa hautalaitteita ja muita monumentteja ja osallistui suurten kivirakennusten toteuttamiseen, rakennuskiven tuontiin ja vientiin. Itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä Vihtori Heinäsen kiviveistämö toteutti suuren määrän sankari- ja muita sotamuistomerkkejä. Heinäsen kiviveistämö sai vuonna 1926 tehtäväkseen Suomen Eduskuntatalon graniittiset ulkorakenteet ja -työt. Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931.

Vihtori ja Amanda Heinäsen lapset: Lenna (1893-1962), Urho (1895-1977), Lauri (1897-1963), Niilo (1899-1997), Viljo (1901-1910), Pekka (1904-1992), Eero (1906-1941), Armas (1907-1952), Onni (1910-1984)

Vihtori Heinänen kuoli 78-vuotiaana 5.7.1948 Hämeenlinnassa.