Torkkolan kartano

Häme-Wikistä

Torkkolan kartano on Hattulassa Nihattulan kylässä, Armijärven rannalla. Järven koillisrannalla on vanhaa,1900-luvun alkupuolelta peräisin olevaa nikkarityylistä huvila-asutusta muistona tsaarinvallan ajan venäläisistä kesävieraista.
Torkkolan vanhan säteritilan päärakennus on 1800-luvun alusta. Pihapiirin toinen asuinrakennus, nelilapekattoinen ns. vierasrakennus, on vuodelta 1860. Nämä rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen 1870-luvulla. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta, punatiilinen karjarakennus vuodelta 1901 ja aitta vuodelta 1908.

Ladataan karttaa...

 

Torkkolan säteri

Torkkola oli talonpoikaisena verotalona 1600-luvun puoleenväliin asti, jolloin sen silloinen isäntä oli Juhani Erkinpoika. Hänen veljensä, vuonna 1600 syntynyt Matti Erkinpoika, aateloitiin 53-vuotiaana urhoollisen sotapalveluksen ansiosta Matias Silverharnesk-nimisenä. Hän oli saanut vuonna 1651 ratsumestarina ollessaan läänityksen Hattulan Nihattulasta, jonne hän perusti asuinkartanon. Hän oli Hämeenlinnan komendanttina, mutta kuoli pian sen jälkeen, ja hänet haudattiin Hattulan kirkkoon. Matias Siverharnesk oli naimisissa saksalaisen, Schneebergistä kotoisin olleen Sabina von Nitzelin kanssa. Heidän tyttärensä Margareta meni naimisiin Hattulan kihlakunnan voudin Taneli Tollet´n kanssa, joka omisti Tenhiälän Eerolan ratsutilan. Torkkolasta tuli säteriratsutila vuonna 1683, ja Matiaksen ja Sabinan poika Gustaf Silverharnesk sai tilan ratsupalvelusta vastaan. Gustaf oli Uudenmaan rakuunarykmentin korpraali, ja hänet haudattiin myös Hattulan kirkkoon vuonna 1686. Kirkkoon ripustettiin myös suvun vaakuna. Torkkolan otti hoitoonsa veli kersantti ja myöhemmin luutnantti Arvi Silverharnesk. Torkkola oli asuinkartano Silverharneskien aikana, jota kesti vuoteen 1714.

Tila oli sotilasvirkatalona, jonka jälkeen sen on ollut Torkkolan suvun omistuksessa 1720-luvulta lähtien, isonvihan jälkeen.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Mäntylä, Eero: Hattulan historia. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-99074-7-5

Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931