Sysmän pappila

Häme-Wikistä

Sysmän pappilan historiaa

Sysmä on yksi Hämeen vanhoista seurakunnista, joka on mahdollisesti perustettu jo 1300-luvun lopulla, ensimmäinen varma maininta Sysmän kirkosta on kuitenkin vasta vuodelta 1442. Sysmän pappila mainitaan asiakirjoissa 1500-luvun lopulla, jolloin siihen oli rakennettiin holvattu kivikellari. Pappilan tiedetään palaneen vuonna 1604 ja seuraavaan pappilaan oli vuonna 1649 tehty jo uusi leivintupa, uuni, savupiippu ja ikkunat. Rakennuskantaa uusittiin ja korjattiin koko 1600-luvun, mutta uusi päärakennus mainitaan tehdyksi vasta vuonna 1781 entisen vierelle. Nähtävästi vanha rakennus sittemmin myytiin ja kuljetettiin pois. Uusi pappila kuitenkin paloi vuonna 1814 ja seuraava pian tämän jälkeen vuonna 1820. Kaiken tämän tuhon jälkeen päätettiin pappila siirtää toiseen paikkaan, vanhalta tontilta 150-200 metriä lounaaseen. Siellä päärakennus sai olla rauhassa lähes sata vuotta ennen kuin tuhoutui tulipalossa 25.3.1918. Nykyinen, tällä hetkellä yksityisomistuksessa oleva päärakennus pystytettiin heti palon jälkeen vuonna 1918.

Sysmän vanha pappilatontti näkyy ensimmäistä kertaa Nils Avanderin tekemässä tiluskartassa, joka on tehty vuonna 1707. Vuodelta 1828 on säilynyt kartta, jossa näkyvät sekä pappilan vanha että uusi tontti. Vanhalla tontilla oli myöhemminkin vielä joitakin rakennuksia, kuten sauna.

Kuva: Vuonna 1918 rakennettu pappila vanhalta tontilta nähtynä
Kuva: Sysmän kirkko ja kuusikujan takana kohoava vanhan pappilan tontti

Vanhan tontin arkeologiset tutkimukset

Sysmän pappilan mailla on aiemmin tutkittu useita rautakautisia löytöpaikkoja: Täältä on löytynyt muun muassa rautakauden lopun hopearahoja ja sormus. Tutkimusten yhteydessä alueella havaittiin myös useita historiallisen ajan asutukseen liittyviä raunioituneita kivijalkoja, jotka kuuluvat pappilan entiseen rakennuskantaan. Vanhan pappilan mäki on arkeologisesti merkittävä kohde, sillä se näyttäisi säilyneen vuoden 1820 palon jälkeen lähes sellaisenaan, kivijalat ja uuninperustat voi vieläkin hahmottaa kasvillisuuden alta. Tontilta on koekaivauksissa löydetty jonkin verran tuhoutuneisiin rakennuksiin liittyvää materiaalia, kuten tiiliä ja niiden palasia, hiiltynyttä puuta ja ikkunalasin sirpaleita, erilaista talousjätettä, kuten eläinten luita sekä punasavi- ja fajanssiastian palasia. Lisäksi mäeltä ja sen ympäristöstä on löydetty lukuisia historiallisen ajan kolikoita, joista vanhimmat ovat 1500-luvulta. Vanhan pappilan mäki on nykyään rauhoitettu muinaisjäännös, jonka kaivamiseen tarvitaan Museoviraston lupa.

Lähteet:
Juvelius, Einar W.: Sysmän pitäjän historia I-II. Lahti 1927.
Kulha, Keijo K: Sysmän pitäjän historia III. Jyväskylä 1966.
Pellinen, Hanna-Maria: Päijät-Hämeen keskiaikaiset pappilat. Hollolan, Padasjoen ja Sysmän pappilatonttien arkeologinen inventointi. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen arkisto ja Museoviraston arkisto, 2014.
Kulttuuriympäristön palveluikkuna -verkkosivu (avautuu uuteen välilehteen)