Marja Mattlar

Häme-Wikistä

Tunnettu laulelmamusiikin tekijä Marja Helena Mattlar (s. 3.12.1953 Helsingissä) muutti Päijät-Hämeeseen pääkaupunkiseudulta vuonna 1981. Hänellä on siitä lähtien ollut luomulammastila Hartolan Vuorenkylässä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1972 Lauttasaaren yhteiskoulusta; SKY-kosmetologin tutkinnon lisäksi musiikkiopintoja Helsingin Konservatoriossa 1976-77 sekä yksityisiä musiikkiopintoja vuosina 1977-80. Mattlar toimi kosmetologina viitisen vuotta, seuraavaksi vuosikymmenen freelance-toimittajana ollen samalla osapäivämuusikko. Päätoimiseksi musiikkiyrittäjäksi hän ryhtyi 1989 toimittuaan myös musiikin opettajana kansalaisopistossa ja musiikkileikkikoulussa. Vuosina 1996-2001 hän on ollut Nainen ja Musiikki –festivaalin taiteellisena johtajana.

Apurahoja Marja Mattlarille ovat myöntäneet Valtion säveltaidetoimikunta, Georg Malmsténin säätiö, Mikkelin läänin taidetoimikunta, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSES sekä esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK. Laulu ’Kirje täältä’ sai erikoispalkinnon Tapio Rautavaara –laulelmakilpailussa 1990 ja ’Lähtölaulu’ palkittiin Veikko Lavi –laulelmakilpailussa seuraavana vuonna.

Kaikkiaan lauluja on ilmoitettu TEOSTO:lle noin sata; niistä yli puolet Mattlar on itse levyttänyt vuosina 1991-2003. (Albumeita: Pariisi –- Vuorenkylä, Lumi, Marja Mattlar Belgiassa, Vesi, kokoelma-albumi Lintu – Vuodet 1991-2001 sekä Tuli.) Muutkin artistit ovat esittäneet ja levyttäneet Mattlarin tekemiä lauluja, tunnetuimpana esimerkkinä Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus. Niskalaukauksen versioina laulut ovat yltäneet myyntimenestykseen ja radioasemien soittolistoille, mitä yksin oman yrityksen puitteissa toimiva Mattlar pitää ilahduttavana.

”Luen paljon faktasta fiktioon, proosasta lyriikkaan. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ajatuksia ’tuoreuttamassa’ tulevat lammastilalla elämään luontevasti mukaan. Oman musiikin tekeminen näin kokonaisvaltaisesti saa harrastuksenkin piirteitä: intohimoista heittäytymistä, ajan ja paikan unohtumista. Lapsuudenkodissani ei soitettu, laulettu tai patistettu soittotunneille. Laulujen tekeminen alkoi niistä tunnoista joita sain kokea teini-iästä lähtien muiden tekemien laulujen äärellä. Halusin välittää tunnelmia eteenpäin ja hankin sen verran tietoja ja taitoja että tämä parhaiten onnistui. Tunnen itseni ihmistuntojen ja elämän tunnelmien maalariksi ja kuulijoilta saamani palaute onnistumisesta tässä on paras kiitos.”

”Muutettuamme maalle keskelle metsää luonto on kuulunut lauluihini keskeisesti, ja nimenomaan tämä vuorenkyläläinen rauha. Maiseman yksityiskohdat, luonnon kiertokulku, ihmisen saumaton liittyminen luontoon ovat teemoja jotka kuuluvat lauluissani. Myös tämän alueen kansanluonne, ihmisten vetäytyvyys ja verkkaisuus, on tarjonnut hyvän kasvualustan luovalle työlle.”