Jalmari Vaahtokoski

Häme-Wikistä

kirjailijanimeltään Jalmari Vaula alunperin Vilenius

s. 12.5.1890 Hollola k. 6.2.1963 Savonlinna

Tietoa kirjailijasta

Jalmari Vaahtoluoto valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi 1912. Hän toimi opettajana Rapakkojoella (1912-25), Parikkalan Rasvaniemessä (1925-26) sekä Säämingin Niittylahdessa, mistä jäi eläkkeelle vuonna 1955. Vaahtoluoto harrasti maalaamista ja kirjoittamista. Häneltä ilmestyi yksitoista kirjaa Jalmari Vaulan nimellä. Hänen kirjoituksiaan julkaistiin myös sanoma- ja aikakausilehdissä. Vaahtoluoto kirjoitti kuolemaansa saakka ja häneltä jäi kesken lapsuuden kotikylän Herralan elämää ja oloja kuvaileva romaani, jonka liuska löytyi kirjoituskoneesta hänen kuolemansa jälkeen.

Tuotanto

Romaanit


Kotkanpoika : luonnonkuvaus. Aura, 1944.

Kita. WSOY, 1945.

Pitkä pakomatka. Kuva ja sana, 1945.

Kultasiipinen sudenkorento: satuja. Kuva ja sana, 1945.

Luolapojat: kertomus esihistorialliselta ajalta. Kirjokannen poikien kirjasto, 1946.

Onnenmaa ja muita satuja. Valistus, 1946.

Takametsän mustakorva: eläintarina. WSOY, 1946.

Salapolttajien jäljillä. Opettajain raittiusliitto, 1947.

Udina kukkaiskeiju. Aura, 1947.

Kuolemanlaakson kurimuksessa: jännitysromaani nuorisolle. Gummerus, 1952.

Huippuvuorten koira: seikkailukertomus. Gummerus, 1957.

Lähteet

  • Heikki Mantere teoksessa "Hollolast ollaaj ja aikoin tullaa". Hollolan kotiseutukirja XVIII, 2004, s. 34-35.