Jaakko Pulli

Lahdessa vaikuttanut Jaakko Pulli syntyi 31.5.1906. Hänen lapsuuskotinsa oli Haavuksessa Laatokan saarella 12 kilometrin päässä Sortavalasta; isä oli kunnallismies ja veneentekijä. Jaakosta ajateltiin jossain vaiheessa mallipuuseppää, mutta toista viikkoa verstaassa tuotti tuolin, joka hajosi puuseppämestarin istuessa sille. Mutta 14-vuotias Jaakko sävelsi aikaa kestäneen iskelmän ’Puuseppä’, jonka on sanottu olevan Suomen ensimmäisiä populaarikappaleita. ”Sävelsin sen marraskuun 11. päivänä 1920 Lahdessa. Puusepästä on tullut suorastaan leima otsaani ja ikuinen kiviriippa, josta en pääse koskaan. Jatkuvasti minut tunnetaan vain Puusepän säveltäjänä.”

Varhaiskypsän säveltäjän saamat ratkaisevat vaikutteet tulivat jo lapsuudessa Laatokan rannalla, jossa vietti huvilaelämää moni kulttuuriperhe soittotaitoisine henkilöineen. Koulutuksen kannalta tärkeää oli pääsy armeijan soitto-oppilaaksi. Se perehdytti itseoppineen Pullin puhallinorkesteriin. Toisen maailmansodan aikana hän sävelsi monta marssia, joita puhallinorkesterit eri puolilla Eurooppaa ovat esittäneet. Innoittajana monelle sotilasmarssille oli Charles de Gaulle, johon nuori Pulli oli tutustunut 20-luvulla Pariisissa.

Sinfonisen musiikin säveltämiseen tarvittavan perusopetuksen Jaakko Pulli sai Aulis Salliselta. Pullin arvoitukselliseen säveltäjäpersoonaan kohdistunut vähättely oli voimakkaimmillaan hänen sävellettyään kolmiosaisen orkesteriteoksen Ruotsin kuninkaan Kustaa VI Adolfin 70-vuotisjuhliin 1952, tilaustyön jonka Sibelius oli kieltäytynyt säveltämään. Kypsimpiin teoksiin lukeutuu Pastoraalisarja tuotteliaalta 60-luvulta. Tunnetuimmat sävellykset ovat kuitenkin pianokappaleita sekä lauluja, joista mainittakoon Kaipaus, Marjatan laulu, Sankarihymni ja Suomalainen rukous.

Lähde

'Etelä-Suomen Sanomat 30.5.1976 (Kalevi Salomaa: Ikivihreä Jaakko Pulli)