J.F.Schmausser

Häme-Wikistä
Vanha olutpanimo entisen viinapolttimon kohdalla, nyk. Arvi Karistonk. 2

Johann Friedrich (Johan Fredrik) Schmausser syntyi Saksassa Baijerissa vuonna 1827 ja kuoli Hämeenlinnassa vuonna 1904. Hänen puolisonsa oli Kristina Josefina Thörnell. Johan Schmausser oppi kotimaassaan Saksassa oluenpanijan ammatin ja lähti jo nuorena Ruotsiin töihin. Hän muutti Suomeen vuonna 1858 saatuaan työpaikan Ryttylän kartanon oluttehtaalla.

Oluttehtailijaksi Hämeenlinnaan

Vuonna 1865  Schmausser muutti Hämeenlinnaan vuokrattuaan Arvi Karistonkatu 2:n kohdalla olleen oluttehtaan, jonka hän osti omakseen vuonna 1883. Tällä paikalla oli 1700-luvulla toiminut kruunun viinanpolttimo. Rakennus oli säästynyt vuoden 1831 tulipalolta, mutta osia kruununpolttimon rakennuksista oli ehkä purettu Engelin ruutukaavan johdosta. Monien vaiheiden jälkeen vuonna 1851 käytti kauppias ja Katisten kartanon isäntä Johan Fredrik Lönnholtz rakennuksia oluen panemiseen. Tontti oli silloin kaupungin kaavoitettua aluetta, tontti n:o 142 silloisella Panimokadulla. Ei tiedetä varmuudella, onko Lönnholtzin panimo rakennettu vanhaan polttimoon vai kokonaan uudestaan. Panim

J.F: Schmausserin olutpanimo Panimokadulla, nyk. Arvi Karistonk. 2

on piirustuksia ei ole löytynyt, vaan sen historiaa on tutkittu sekä karttapiirrosten että jälkeenjääneiden kirjoitusten perusteella.

Oluttehtailija J.F. Schmausser rakensi uuden tehdasrakennuksen vuosina 1901–02 aiempaa rakennuskantaa hyväksi käyttäen. Punatiilisen, uusgoottilaisen rakennuksen suunnitelmat laati AB Bröderne Herrman Tukholmasta. Hän perusti toisen oluttehtaan Valkeakoskelle, jonne hän muutti perheineen asumaan vuonna 1891. Hän sai tehtaansa menestymään, ja hänen oluensa oli yleisön suosiossa. Schmausser rikastui, ja sittemmin hänen leskensä oli Hämeenlinnan rikkain nainen.

J.F. Schmausser adoptoi vuonna 1860 syntyneen pojan, jonka äiti oli kotiapulainen Eva Maria Rör. Poika Johan Wilhelm Schmausser kasvoi Hämeenlinnassa, tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan lukiosta  vuonna 1878 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa vuonna 1883. Hän eli perintönsä turvin Hämeenlinnassa, jossa osallistui kaupungin yhteiskunnallisiin luottamustoimiin ja oli kau

Panimorakennuksia 1930-luvulla

punginvaltuuston jäsen vuosina 1901-1906. J.W. Schmausser kuoli vuonna 1948.

Olutta pantiin tehtaassa vuonna 1919 voimaan tulleeseen kieltolakiin asti. Sen jälkeen rakennus oli varastona ja sitä korotettiin ja laajennettiin 1920- ja 1950-luvuilla. Rakennus oli 1970-luvun puoliväliin asti Kultakeskuksen käytössä. Sen jälkeen siinä toimi sosiaalivirasto ja Hämeenlinnan maakunta-arkisto, jolle valmistui uusi rakennus vuonna 2009 Keinusaareen Aittatie 2:een. Vuoden 2011 lopulla Vanhan Panimon rakennukseen valmistuu 36 asuntoa.

J.F. Schmausser rakennutti itselleen ja perheelleen vuonna 1902 arkkitehtien C.A. Caweenin ja Henrik Reinhold Helinin suunnitteleman valkoisen jugendhuvilan Hämeenlinnaan panimon ja järven välille. Se on puhdastyylisyydessään ainoa laatuaan kaupungissa. Rakennus oli Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin käytössä kunnes teatterille rakennettiin uudet tilat Verkatehtaalle.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 – 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4
Rakennettu Häme – Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003.
http://www.vanhapanimo.com/DowebEasyCMS/?Page=Historia
http://www.vanhapanimo.com/DowebEasyCMS/?Page=VanhaPanimo

Arvi Karistonkatu