Taappolan kartano

Häme-Wikistä

Taappolan ratsutila on vanhaa rälssiä. Tilan jugendtyylinen, kaksikerroksinen, 11-huoneinen, puinen päärakennus on rakennettu 1900-luvun alussa ja uusittu vuonna 1912. Talo edustaa ajan huvilatyyliä. Se korvasi aikaisemman päärakennuksen, joka oli tuhoutunut tulipalossa. Kivinavetta on 1860-luvulta. Taappolan rakennusryhmä sijaitsee peltomaisemassa vanhan Hämeentien varrella.


Taappolan historiaa

Taappolan osti vuonna 1538 Knuuttikirjuri, Monikkalan herra turenkilaisilta talonpojilta Juho Laurinpojalta ja Pekka Heikinpojalta, joiden vanhemmat olivat raivanneet tilukset. Se oli Juho Knuutinpojan rälssinä vuosina 1550-1582, Klaus Knuutinpojan rälssinä vuosina 1582-1588. Arvi Heikinpoika Tawast omisti rälssitilan vuosina 1588-1590. Taappola kuului vuosina 1638-1683 Monikkalaan rälssitalona. Erkki Antinpoika Lilliebrunn sai Taappolan rälssikseen vuonna 1641. 

Taappola oli autiona useita jaksoja vuoden 1661 ja 1759 välisenä aikana. Se oli augmenttitilana vuonna 1694 Torholan kylästä kotoisin olevalla Juho Weckmanilla. Vuonna 1766 sen osti verotilaksi Arvi Joelinpoika Taappola. Sen jälkeen se oli Taappola -nimisen suvun hallussa perimäjärjestyksessä, viimeisimmän eli Aaro Aaroninpoika Taappolan ja puolisonsa Jemina Sofia Kustaantytär Taappolan isännöimänä vuosina 1869-1872. Sen jälkeen omistajiksi mainitaan Pietarissa kultaseppänä toiminut
Anders Viktor Lundell ja vaimonsa Katariina Ristolainen vuosina 1872-1882 sekä Kustaa Villehard Lundell vaimonsa Maria Gustava Melartin kanssa vuosina 1882-1910.

Vuodesta 1910 lähtien Taappolaa isännöivät Vihtori Aleksanteri Koskinen ja puolisonsa Emilia Helander vuoteen 1942 asti. Tilan pinta-ala oli tuolloin 610 hehtaaria, josta oli peltoalaa 85 hehtaaria ja metsämaat 480,2 hehtaaria. Tarmokas maanviljelijä Vihtori Koskinen toimi Suojeluskuntajärjestössä, voimistelu- ja urheiluseuroissa sekä taloudellisissa yhdistyksissä. Vuonna 1945 tilanomistajaksi tuli majuri Antti Vihtori Koskinen ja vaimonsa Laura Halminen. Vuosina 1960-1968 Taappolan omisti perikunta ja vuodesta 1968 lähtien Ylermi Matti Vihtori Koskinen ja puolisonsa Seija Hellevi Lampinen.


Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931