Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Vuonna 1885 maaliskuun 20. päivänä oli Hämeen Sanomissa seuraava uutinen:

"Muutamien yksityisten naisten toimesta pannaan näinä päivinä toimeen käsityökoulu, jossa nuorille tytöille opetetaan kaikenlaista käsityötä, pääasiassa liinavaatteiden ja hameiden ompelua. Kahdeksan oppilasta on heti ensi päivänä ilmoittanut itsensä kouluun pyrkiväksi. Tämä yritys on kaikin puolin kiitettävä, kunkoulun perustajien ainoa tarkoitus on antaa nuorille tytöille, jotka ovat kansakoulusta päässeet, siis liian nuoret palvelukseen, opetusta niin tärkeissä aineissa sekä totuttaa heitä järjestettyyn työhön." 

Yksi näistä "muutamista naisista" oli Fredrika Wetterhoff, jonka nimeä nykyisinkin Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:in osana toimiva Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos kantaa.

Käsityökoulun syntyhistoria

Inkalan kartanossa lapsuutensa viettänyt Fredrika Wetterhoff kasvoi vanhempiensa vaikutuksesta köyhän väestön yhteiskunnallisten ongelmien tiedostajaksi. Hän opetteli suomen kielen ja piti omassa huoneessaan koulua kartanon alustalaisten lapsilla ja työskenteli kansakoulun perustamiseksi Hattulaan. Häntä pyydettiin ranskan kielen opettajaksi suomalaiseen tyttökouluun. Valmistautuakseen opettajan tehtävään Fredrika matkusti Pariisiin opiskelemaan ranskan kieltä. Piirustuksen opettajan valmiuksia hän puolestaan opiskeli Tukholmassa teknillisessä opistossa vuosina 1884-1885. Siellä hän myös tutustui ylemmän sosiaaliluokan perustamiin kouluihin, joten idea omasta työkoulusta syntyi ehkä juuri Tukholmassa.

Fredrika Wetterhoffin ajattelutapaan ja toimintaan vaikutti myös 1800‐luvun lopussa käyty keskustelu naisten koulunkäynnistä ja muista yhteiskunnallisista oikeuksista sekä ns. wrightiläinen sosialismi, jonka mukaan ylemmät yhteiskuntaluokat pyrkivät parantamaan työväestön asemaa. Siveellisyys‐ ja raittiuskysymykset sekä vierailu Hämeenlinnan vankilassa olivat saaneet Fredrikan pohtimaan nuorten tyttöjen yhteiskunnallista asemaa. Yhtenä toimintamuotona hän ehdotti talous‐, ompelu‐ ja käsityökoulun perustamista. Koulun tarkoituksena olisi opettaa nuorille naisille katoavia käsityötaitoja ja antaa heille hyödyllinen ammatti, joka takaisi heille aineellisen toimeentulon.

Koulu toimi aluksi Hämeenlinnan Kaivokadun lastenkodin huoneistossa. Oppilaina oli pääasiassa vankilasta päässeitä nuoria naisia. Kun Fredrikan isä vuonna 1886 kuoli, koulu siirtyi Wetterhoffien kotiin tyhjiksi jääneisiin huoneisiin. Opetuksen keskeisimmät aineet olivat tuolloin liinavaatteiden ompelu, neulominen, virkkaus, olkityöt, puunveisto ja geometrinen piirustus. Oppilaat tekivät tilaustöitä ja saivat osan ansiosta itselleen. Köyhiltä oppilailta ei peritty koulumaksua, myöhemmin kouluun tulleet varakkaampien perheiden tyttäret maksoivat tietyn lukukausimaksun.

Kudonta ja opettajakoulutus 

Fredrika arvosti suuresti kudontataitoa, ja kudonnan opetuksesta tuli vähitellen koulun tärkein oppiaine. Fredrika etsi kouluun kutomataitoon perehtyneen opettajan, Nanny Odenwallin. Kun Fredrika vuonna 1887 muutti sisarensa kanssa Helsinkiin, hän uskoi myös johtajattaren tehtävät Odenwallille, mutta hoiti itse talousasioita. Fredrika Wetterhoffin Työkoulu tunnettiin pian koko maassa ja sen antamaa opetusta arvostettiin suuresti, mutta koulu joutui pitkään toimimaan taloudellisessa niukkuudessa.

Kutomakoneiden ja kangaspuiden käyttöä ohjaamaan ja niiden myötä entistä mutkikkaammaksi käynyttä kudonnan teoriaa opettamaan tuotiin Työkouluun Aachenista myös kutojamestari Carl Neu, joka loi pohjan koulun kudonnanopetukselle.

Fredrika halusi laajentaa Työkoulun opetusohjelmaa opettajien valmistamiseen. Hän suunnitteli opettajakurssin sisällön, ja varsinainen kudonnanopettajien valmennus alkoi vuonna 1890. Työkoulussa keskityttiin nyt kudontaan ja ompeluosasto lakkautettiin. Koulunopetusohjelman mukaan tarkoituksena oli ”kehittää taitavia kutojia ja hankkia heille työansioita” sekä ”käytännöllisillä harjoituksilla ja teoreettisella opetuksella antaa tietoja kutomistaidossa henkilöille, jotka aikovat valmistua opettajiksi tai työnjohtajiksi kutomakouluihin tai kutomatehtaisiin”. Opettajaosaston opetusohjelmaan kuului käytännöllisen ja teoreettisen kutomataidon lisäksi yleissivistäviä aineita, laaja äidinkielenkurssi, matematiikkaa ja kirjanpitoa. Wetterhoffin Työkoulun opettajaosastolta valmistuneita opettajia arvostettiin suuresti paitsi kotimaassa myös maan rajojen ulkopuolella.
Työkoulu Palokunnankadulla. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat

Uusi koulurakennus

Koulutoimintaa haittasi tilanahtaus. Vuonna 1890 koulu sai vuokratilat nykyiseltä paikaltaan Palokunnankadulta, silloisen Panimokadun varteen rantatontille. Koulun vanhin tiilirakenteinen osa oli asuinrakennus ilmeisesti jo 1860-luvulla, jolloin tontti oli kunnallisneuvos J.F. Lönnholtzin omistuksessa. Fredrika osti vuonna 1893 talon omakseen. Talo korjattiin työkoululle sopivaksi; yläkertaan tehtiin avarat kutomosalit, johtajattaren asunto sekä oppilasasuntoja. Alakertaan valmistuivat luentosali, oppilashuoneita, värjäystilat, puusepänverstas ja myymälä. Rakennuksen keskiosaa korotettiin vuonna 1922 yhdellä kerroksella arkkitehti Lambert Petterssonin suunnitelman mukaan. Vuonna 1929 Palokunnankadun puoleinen osa, ns. Torni, korotettiin kolmikerroksiseksi rakennusmestari Onni A. Purasen
johdolla. Vuonna 1927 sisäpihalle rakennettiin Värjäämö, joka oli Suomen ensimmäisiä täysbetonisia rakennuksia. Sen yläkerrassa oli luokkatiloja. Keltaiseksi maalattuun Värjäämöön kiinnittyi myöhemmin rakennettu tiilikerrostalo Maijala. Torin puoleinen asuntolasiipi Arjanlinna on vuodelta 1933. Se on rakennusmestari Vihtori Longan käsialaa. Samoilta ajoilta on kaupunginpuutarhuri Veli Sorman pihasuunnitelma. Kadun kulman viisikerroksinen tiilirakennus on vuodelta 1937, suunnittelijana toimi arkkitehti Harry W. Schreck. Mika Ernon suunnittelema lisäsiipi on vuodelta 1960. Uusi Paasikiventien suuntainen koulurakennus on arkkitehti Esko Kahrin suunnittelema vuonna 1991. 

Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Fredrikan jälkeen  

Wetterhoffin Työkoulu 1930-luvulla. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat
Fredrika Wetterhoff kuoli sairauden murtamana huhtikuussa 1905. Hän oli halunnut turvata aloittamansa työn jatkumisen tekemällä jälkisäädöksen, jossa hän ilmoitti tahtonaan olevan, että Työkoulua johtamaan asetetaan kolmijäseninen johtokunta. Hän nimesi itse johtokunnan jäseniksi tehtailija von Wrightin, insinööri Durchmanin ja vankilanjohtaja Chydeniuksen. Fredrika Wetterhoffin omaisuus säätiöitiin, ja se muodosti koulun taloudellisen perustan. Rehtorien osuus koulun oppikurssien ja koulutuksen kehittämisessä on ollut merkittävä. Anna Henriksson loi opettajankoulutukselle mallin, joka säilyi koulutuksen pohjana ainakin seuraavat 35 vuotta. Tärkein muutoksista oli vuonna 1911 alkanut pedagoginen kotiteollisuusopettajien valmistus. Koulun ensimmäiseksi kasvatusopin opettajaksi tuli tuolloin Ilmi Koponen. 1930‐luvun alussa annettiin Suomessa laki ja asetus kotiteollisuusopistoista. Koulun nimi muutettiin sen vuoksi muotoon ”Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin Työkoulu”.

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) jatkaa Wetterhoffin 120-vuotisia perinteitä nykyajan vaatimuksien mukaan muotoilun koulutusohjelmassa. Wetterhoffin perinteisiin kuului nuorten kouluttaminen ammattiin, tuotteiden korkea laatu ja estetiikka. Ajanmukaiset koneet ja laitteet ovat tärkeitä opetuksessa, samoin kansainvälisyyden korostaminen. Wetterhoffilla on kansainvälinen maine ja opiskelijavaihtoa oli jo 1800-luvulla. Nykyopiskelijat saavat monet valmiudet työelämään, sillä koulutuksessa tähdätään kehityskykyisiin ammattilaisiin, joilla on ryhmätyö- ja markkinointitaitoja.  

HAMK:n käsi- ja taideteollisuuden koulutusohjelmissa valmistuu nykyisin eri lajien taitajia: mm. tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen, esinesuunnittelun ja -valmistuksen (lasiala) artesaaneja, pukuompelijoita ja modisteja.

HAMK on siirtänyt Wetterhoffilla sijainneet koulutusohjelmat uusiin tiloihin Visamäen ja Korkeakoulunkadun kampuksille. Vuonna 1991 rakennettuun uuteen koulurakennuksesta on tullut kaupungin virastotalo Wetteri. Wetterhoffin vanhin rakennus, Fredrika -taloksi nimetty, pitää suojissaan Wetterhoffin käsityöliikkeen, kahvila Café Hoffin sekä pieniä vuokrattavia liiketiloja. Vuonna 2010 Wetterhoffilla aloitettiin Kehittämiskeskus Oy:n Luova Tila -hanke, jonka päätöksellä purkutuomion saanut ensimmäinen kerros kunnostettiin täydellisesti ja avattiin vuoden 2011 heinäkuussa uusien luovien alojen yrittäjien käyttöön. Wanha Värjäämö on vuokrattavissa kokouksia ym. varten. Sisäpihan rakennukset ovat purku-uhan alla, sillä paikalle on kaavoitettu senioritalo. Wetterhoffin rakennukset on julistettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/historia/fredrika_wetterhoffin_tyokoulun_synty/

http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/koulutus/Nuorisokoulutus/muotoilu

Hämeen Sanomat 16.12.2011

http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/palvelut/varjaamo/

http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/wetterhoffin_talo/

http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/wetterhoffin_talo/luovien_yrittajien_yhteystiedot/

http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/wetterhoffin_talo/tilavuokraus/