Werner Holmbergin maalaus Näköala Lepomäeltä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Werner Holmbergin maalaus: Näköala Kalvolan Lepomäeltä, 1857. Öljy paperille, 27 x 45,5 cm. Kuva: Kari Lehtinen
Turun taidemuseossa on Werner Holmbergin (1830-1860) maalaus "Näköala Kalvolan Lepomäeltä" vuodelta 1857. Harva kalvolalainen tietää, että taulu on maalattu Kalvolan Lepomäestä. Maalauksessa on kumpareella sijaitseva punainen talonpoikaistyyppinen rakennus ja joukko punaisia piharakennuksia. Taustalla häämöttää Kalvolanjärvi (Äimäjärvi) ja metsäisiä mäkiä. Maisema on kuvattu kirkkomaan suunnasta.

Kuinka Holmbergin tie johti Kalvolaan? Eliel Aspelin-Haapkylän selvitysten mukaan Holmbergin neljä tätiä oli muuttanut Lepomäkeen 1850-luvun puolivälissä. Myös taiteilijan sisar, Rosalia Holmberg asui Lepomäessä vuodesta 1865 lähtien. Nuori, lupaava kyky, Werner Holmberg, oli lähtenyt Düsseldorfiin opiskelemaan vuonna 1853. Hän kehittyi nopeasti tuossa Euroopan taiteen keskuksessa taitavaksi luonnon kuvaajaksi noudattaen periaatetta, että aiheet etsittiin luonnosta, mutta niitä kehiteltiin vapaasti ateljeessa. Tunnustusta saaneena taiteilijana Holmberg matkusti Suomeen kesäksi vuonna 1857. Hän kierteli Hämeessä ja Satakunnassa ja teki suuren määrän luonnoksia. Samana kesänä syntyi myös Lepomäkeä kuvaava öljyluonnos seurauksena vierailusta sukulaisten luona.

Lepomäki tunnetaan nykyään nimellä Tallimäki. Lahja Tallimäen vanhemmat ostivat tilan 1911, jolloin päärakennus vuorattiin ja maalattiin valkoiseksi. Rakennus purettiin 30-luvun alussa ja tilalle nousi nykyinen, vaalea Tallimäen talo. "Näköala Lepomäeltä" ei kuulu Holmbergin tunnetuimpiin teoksiin, mutta siinä viehättää eleetön, lämmin ote ja taiteilijan varma taito. Holmberg on maalannut taulun todennäköisesti lahjaksi sukulaisilleen ja saanut vangituksi pieneen taideteokseensa hyvin olennaisia puolia kalvolalaisesta maisemasta. Iittalan keskustasta kirkolle päin mennessä avautuu edelleenkin kaunis näkymä Tallimäelle, joka viljapeltoineen, mäen katajikkoineen ja taustalla siintelevän Äimäjärven ansiosta on osa parhaiten säilynyttä kulttuurimaisemaa Kalvolassa.

Werner Holmberg palasi Kalvolaan kesällä vuonna 1859. Hän teki silloin akvarelliharjoitelman rikki räjäytetystä kivestä.
Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen