Werner Åström

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Taidemaalari Werner Åström syntyi v. 1885 Oulussa ja kuoli v. 1979. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Axel ja Maria Åström. Åströmin ensimmäinen puoliso oli Elsa Nyholm, toinen puoliso vuodesta 1935 lähtien Helena Wessberg. Käytyään viisi vuotta Oulun reaalilyseota innostus kuvataiteeseen vei hänet Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun Helsingissä vuosina 1903-1904 ja Pariisiin opiskelemaan maalaamista Académie Colarossiin ja Ransoniin, jossa hänen opettajinaan olivat Maurice Denis, Paul Serusier ja Vuillard. Åströmin teoksia oli ensi kerran näytteillä vuonna 1907 ja sen jälkeen lukuisissa näyttelyissä koti- ja ulkomailla. Åström toimi opettajana Suomen piirustuskoulussa. Hänen teoksiaan on useissa Suomen taidemuseoissa sekä myös Kööpenhaminan ja Tukholman valtionmuseoissa. Werner Åström sai Pro Finlandian ansioistaan taiteilijana.

Åström sai suurimmat vaikutteensa symbolismista, josta myös opiskelutoverit Hugo Simberg ja Marcus Collin innostuivat. Hänen 1910-luvun maalauksissaan oli valoa ja puhtaita värejä, kuten Magnus Enckellin ympärille kokoontuneen Septem-ryhmän tyyliin kuului. Kuitenkin seuraavan vuosikymmenen aikana Åströmin teosten värit tummuivat, ja tuona aikana hän teki taiteellisen läpimurtonsa Kööpenhaminan  Pohjoismaisessa näyttelyssä vuonna 1919. Matkat Etelä-Eurooppaan vaikuttivat maisema-aiheiden syntymiseen, ja niissä Åström sai toteuttaa värien vastakohtaisuuksia voimakkaan valon ansiosta. Asetelmissaan hän sai esineiden muodon esiin valon ja varjon vaihtelulla. Tämä ilmaisutapa voimistui myöhemmin Åströmin taiteessa. 


Lammin ateljeehuvila

Werner Åström vietti paljon aikaa ulkomailla ja asui Suomessa useilla eri paikkakunnilla; mm. Sotkamossa, Vimpelissä, Kirkkonummella ja Artjärvellä, ja hänen asuinpaikakseen mainitaan Helsinki. Siellä hän asui taiteilijakoti Lallukassa. Hänet liittää kuitenkin Lammille Lieson kylässä oleva talo. Åström osti maanviljelijä Kastepohjalta vuonna 1937 Kaukasenjärven rannalla olevan palstan. Taiteilija asui siellä vaimonsa Leenan kanssa 43 vuotta ja hänellä oli Liesossa ateljee. Kaukasenjärven rannan talon historia maanviljelijän mökkinä kiehtoi Åströmiä, ja hän sisusti sen talonpoikaiskalustein sekä perittyine mahonkihuonekaluineen ja kiinanposliineineen. Åströmien koti keskellä hämäläisintä Hämettä mainitaan vieraanvaraiseksi sivistyneiskodiksi, jonka emäntä auttoi kyläläisiä sairaanhoitajan ominaisuudessa.

Ero ensimmäisestä vaimosta vuonna 1928, äidin kuolema vuotta myöhemmin ja huonontunut terveys haittasi Åströmin taiteellista työtä. Solmittuaan uuden avioliiton, alkaa hänen elämässään kuitenkin voimakas luomisvaihe vahvoine väreineen ja suurikokoisine tauluineen. 1920-luvun tummat värit jäivät pois. Muutos tapahtui 1940-luvun lopulla Åströmien asuessa Lammin Liesossa. Åströmin ilmaisu muuttui sisäistyneemmäksi ja väriasteikoltaan hillitymmäksi. Henkilökuvaus ei ole tarkkarajaista; malli sulautuu taustaan, ja usein ikkunasta tulviva valo hallitsee kuvassa, jonka ilmapiiri on seesteinen.

Werner Åström käytti usein vaimoaan mallina sensuelleihin alastonmaalauksiin ja pastellitöihin. Hän maalasi myös Lammilla kansanihmisiä, kuten useita versioita Karskin Miinasta. Lieson ajoilta on olemassa tarina kylällä asuvasta Karskin Miinasta, jota taiteilija pyysi usein mallikseen hänen ilmeikkäiden kasvojensa takia. Kerran Miina kuitenkin kertoi Jumalan kieltäneen hänta enää tulemasta malliksi, mihin Åström oli heti vastannut:" Miina hyvä on nyt varmasti kuullut väärin. Kas, kun Jumala ei ole koskaan seka
Werner Åström ja Leevi Madetoja Liesossa 1943.
antunut minun malliasioihini!"  

Lieson ateljeessa Werner Åström maalasi säveltäjä Leevi Madetojasta muotokuvan, jonka Kustannusosakeyhtiö WSOY oli tilannut häneltä. Muotokuva paljastettiin vuonna 1947 Madetojan 60-vuotispäivän kunniaksi. Kirjassa Lallukka ja Lallukan lapset kerrotaan, kuinka Leevi Madetoja vietti paljon aikaa Åströmien luona Lammilla. Muotokuvan maalaamiseen meni aikaa, sillä "vuoroon malli, vuoroon maalari oli hiprakassa." Muotokuvassa Madetojalla on talvitakki harteillaan, kaulahuivi kaulassa ja totinen ilme.

1950-luvulla Åström maalasi muotokuvan lammilaisesta opettajasta Vilho Penttilästä. Muotokuva muistuttaa Åströmin 1920-luvun maalaustyyliä: siinä on harkitut värit ja klassisesti kolmioon perustuva sommittelu.

Werner Åströmin Lieson ateljeehuvila myytiin vuonna 1980 Pekka Kääriäiselle, Lammin Sahdin perustajalle.




Lähteet:

Tirranen, Hertta; Suomen taiteilijoita Juho Rissasesta Jussi Mäntyseen. Porvoo 1950.

Näyttelyesite: Werner Åström 1885-1979. Kirj. Arja Hörhammer. Helsinki 1985.

Okker, Jaakko, Kärävä Simo, Seppälä Anu: Lallukka ja Lallukan lapset. Jyväskylä 2002. ISBN 951-20-6165-1