Vilho Penttilä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Vilho Penttilä 1885-1956
Vilho Penttilä syntyi 20.7.1885 Tyrväällä Sammaljoen kylässä ja valmistui keväällä 1908 Jyväskylän seminaarista kansakoulunopettajaksi. Penttilä sai ensimmäisen työpaikkansa syksyllä 1908 vastavalmistuneesta kansakoulusta Syrjäntaustasta. Penttilä opetti koulussa 40 vuotta ja jäi eläkkeelle 31.7.1948. Kahdeksan eläkevuoden jälkeen Penttilä kuoli 10.9.1956.

Opettaja

Vilho Penttilä oli oppilaittensa mukaan hyvä, mutta ankara opettaja. Kuri oli koulussa kova, kunnan puitakaan ei saanut kuulemma tuhlata liikaa lämmitykseen. Oppilaat olivat kuitenkin tietojen puolesta kirkonkylän parhaita. Luokkahuoneessa oli tauluja, kukkia ja täytettyjä lintuja. Luonto, maisema ja kaikki esteettisesti kaunis oli lähellä Penttilän sydäntä. Opettajana Vilho Penttilä oli hyvämaineinen ja oppinut henkilö, jonka tiedon- ja lukuhalu oli kyltymätön. Hänet palkittiin opettajantyöstään Leijonan ritarikunnan merkillä.

Kulttuurin harrastaja 

Yksineläneen Penttilän suurimmat rakkauden kohteet olivat kirjallisuus ja taide. Voidakseen paneutua paremmin alaan hän opiskeli itsekseen ruotsia, ranskaa, saksaa ja latinaa. Hän keräili Suomessa ilmestynyttä suomen- ja ruotsinkielistä taidekirjallisuutta, maalausjäljennöksiä, historiankirjoja, kaunokirjallisuutta ja runoja. Keräilykohteiden joukosta löytyy myös useita harvinaisia ensipainoksia. Penttilä testamenttasi lähes tuhat nidettä käsittävän taidekirjakokoelmansa Hämeenlinnan taidemuseoon. Lammin kirjastossa on hänen historiaa, kaunokirjallisuutta ja runoutta käsitteleviä teoksiaan. 

Runoilija ja keräilijä

Vilho Penttilä kirjoitti myös runoja. Hän kirjoitti runon vaikka taideteoksesta. Penttilä kirjoitti juhlarunoja koulujen juhliin, opettajille, Lammi-Seuralle, yhdistyksille ja syntymäpäiväsankareille. Hän kirjoitti runoja ja kronikoita myös kauan sitten eläneistä lammilaisista ja Lammiin liittyvistä muinaisista tarinoista ja historiallisista tapahtumista. Runot olivat sujuvarytmisiä ja soinnillisia. Esimerkiksi runoelma "Matti Pöystinpoika Kaitalasta" kuvaa Lammillakin vaikuttanutta talonpoikaiskapinaa, joka syntyi kovan verotuksen aiheuttamasta vihasta. Matin johdolla käytiin  Sairialan kartanonherran Olli Tavastin kimppuun.

Penttilä eli nuukasti, hoiti yksinäisen miehen taloutensa hyvin, mutta käytti rahansa kalliisiin kirjoihin ja taideteoksiin. Hän keräili myös talonpoikaisesineistöä ja toivoi museon perustamista noin 200:lle esineelle. Ne ovat nyt Lammin kotiseutumuseossa omassa osastossaan. Vilho Penttilä keräsi myös kansantietoutta noin 800 numeron verran. Hänen keräilyharrastuksensa päämotiivi oli ilmeisesti kansatieteellinen tutkimus ja talonpoikaisesineiden kerääminen jälkipolvia varten.

 



Lähde: Lammin henkilötarinat. Koonnut Uljas Kiuru. Elokuu 1994