Viittakiven Opisto

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Viittakiven Opisto toimi Hämeenlinnan Hauholla, Mustanmullan harjulla pikkuisen Kirrinen-järven rannalla vuodesta 1951 vuoteen 2007.


Synty

Ajatus kansainvälisen opiston perustamisesta sai alkunsa Lapissa, Kapustavuoman kylässä, jossa pidettiin kansainvälistä työleiriä kylän jälleenrakentamiseksi sodan jälkeen 1940-luvun lopulla. Leirin järjesti Kansainvälinen Vapaaehtoinen Työleirijärjestö yhdessä amerikkalaisten kveekarien kanssa. Osanottajat olivat nuoria ihmisiä eri puolilta maailmaa ja tietenkin myös Suomesta.

Leiriläiset kokivat yhteiselonsa ja yhteisen työnteon niin hedelmälliseksi ja opettavaiseksi, että alettiin suunnitella pysyvää paikkaa, jossa muutkin voisivat päästä osalliseksi samanlaisista kokemuksista.

Rovalan Setlementissä toimi niihin aikoihin opettajana Elvi Saari, jota pyydettiin kielitaitonsa ja paikallistuntemuksensa vuoksi tulkiksi ja avustajaksi leirille. Elvi Saaresta tuli sitten Viittakiven ensimmmäinen rehtori.

Kun ajatus kerran syntyy, se vyöryy ja kasvaa ihmisten mielessä, kunnes oikeasti alkaa tapahtua. Suomessa oli jo hyvin toimiva, valtionapua saava  kansanopistojärjestelmä, joka sopi hyvin toiminnan kehykseksi. Omistajayhteisöksi tuli Suomen setlementtiliitto (silloin Kristillis-yhteiskunnallinen Työkeskusliitto) , joka kanssa Rovalan kautta oli jo alkanut yhteistyö. Amerikkalaisilta kveekareilta saatiin aineellista apua. Paikkaa haettiin kauan - lopulta löytyi Hauholta myynnissä ollut täysihoitolana toiminut Haukkalinnan tila, jonka Hahkialan kartanon isäntä oli antanut pehtoorilleen läksiäislahjaksi. Silloin oli Setlementtiliiton silloinen pääsihteeri Sigfrid Sirenius innoissaan järvelle päin katsellen huudahtanut: Tässä se on! 

Päättyminen

Viittakiven lopettaminen oli Suomen Setlementtiliitolle vaikea pala. Opisto ei saanut valtionapua talousahdinkoonsa, sillä valtionavun saamiseksi opiston sivistystyön piti kohdistua maakunnalliseen sivistystarpeeseen. Vuonna 2007 Viittakiven Opiston lukuvuoden mittaista maahanmuuttajien peruskoulua kävi 30 opiskelijaa. Opistossa oli kaikkiaan 78 opiskelijapaikkaa. Viittakiven opisto tunnetaan kansainvälisen toiminnan suunnannäyttäjänä. Sen ensimmäinen kansainvälinen kurssi pidettiin jo vuonna 1952. Opistossa kehitettiin uusia menetelmiä monikulttuuriseen opetukseen, ja viimeisinä vuosinaan kansanopisto on profiloitui monipuolisena maahanmuuttajakoulutuksen järjestäjänä.

Opiston rakennukset ja tila myytiin Hahkialan kartanon uudelle omistajalle Karl Fazerille. Opisto neuvotteli mahdollisuuksista jatkaa toimintaa Hämeenlinnassa. Nykyisin maahanmuuttajatyötä jatkaa Hämeenlinnan Setlementti Arvi Karistonkadun tilassa, jota kutsutaan Kaarisillaksi.

Lähteet

http://www.sivistys.net/uutiset/viittakivi_neuvottelee_muutosta_hameenlinnaan_.html

http://www.hmlsetlementti.net/