Vihtori Huhta

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Vihtori Huhta oli toimittaja, kirjaltaja ja kansanedustaja. Hän syntyi on taloudenhoitaja Wilhelmiina Lindroosille 30. syyskuuta 1882. Huhdan ensimmäinen puoliso oli Hulda Maria Weckman, toinen Elli Elisabet Koskinen ja kolmas nimeltään Hilma Tanner.

Huhta kasvoi hämeenlinnalaisen kivityömiehen perheessä, jossa oli yritettävä pienestä pitäen. Poikasena hän teki mummonsa veropäiviä turnipsipellolla ja juotti hevosia markkinoilla ansaiten joululahjarahoja. Nuorena hän toimi kesän juoksupoikana apteekissa, toisena suvena kantoi tiiliä rakennustyömaalla. Ammatillista oppia poika sai oppia käsityökoulussa, josta hän sai päästötodistuksen vuonna 1899. Nyt hän oli oppinut puusepän työn, josta oli hänelle myöhemmin hyötyä vankilassa istuessaan. Vihtori työskenteli myös kirjakaupassa, jonka kirjoja hän sai lainaan, sekä latojan tehtävässä. Kustantamon käsikirjoitukset avasivat uusia maailmoja ja veivät hänen kokonaan kirjalliselle alalle.

Sosiaalidemokratian esitaistelija

Vihtori oli jo lapsena tullut tutuksi sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen aatteiden kanssa, jotka hän myös omaksui. Hän osallistui aktiivisesti Työväenyhdistyksen toimintaan ja oli perustamassa mm. sen näyttelijäseuraa. Huhdasta sukeutui sittemmin yhteiskunnallinen vaikuttaja, sillä hän päätyi toimittajaksi. Kirjaltaja aloitti sanomalehtimiehen työtä tamperelaisessa Kansan Lehdessä mutta palasi vuonna 1907 Hämeen Voimaan toimittajaksi ja toimitussihteeriksi. Hämeen Voimassa miehen nimimerkkinä oli Samuli, jonka takaa hän kirjoitti mm. lauantaisen alakertakronikan ja vuoroviikoin Ajan merkit -viikkoviisun. Lehtimiestyö Hämeenlinnassa jatkui vuoteen 1914.

Huhta ja työparina toiminut Rudolf Holsti osallistuivat Hämeenlinnassa perustuslakitaisteluun: parivaljakko muiden muassa postitti kutsuntalakkoon kehottavia lentolehtisiä. Ensimmäisen kovan poliittisen taistelunsa Holsti kävi vuoden 1905 suurlakon Hämeenlinnan kansalaisvaliokunnan jäsenenä, ja hän joutui vastakkain porvareiden kanssa, jotka estivät ns. punaisen julistuksen painatuksen.

Sarajevon laukausten kajahdettua toimitussihteeri kirjoitti Hämeen Voimaan sodanvastaisen pääkirjoituksen ”Maailmansodan syttyessä”, josta seurasi ensin vankeutta niin päätoimittajalle kuin kirjoittajallekin ja sen jälkeen karkotus Siperiaan. Venäläisen sotaväen mobilisoinnin vastustamisesta tuomittu Huhta kuitenkin armahdettiin. Myöhemmin häntä syytettiin puoluerikoksesta, vaikka juuri hän oli itse perustanut Hämeenlinnaan oman Sosiaalidemokraattisen nuoriso-osaston.

Vihtori Huhta sai osakseen luottamusta, sillä hän oli tullut valituksi kansanedustajaksi vuoden 1913 vaaleissa ja ehtinyt istua vuoden 1914 valtiopäivät ennen karkotustaan. Toistamiseen Huhta oli kansanedustajana vuosina 1941–1945. Vihtori Huhta kuoli 11. heinäkuuta 1961.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinnan kaupunki. 1989. ISBN 952-90045-2-4

Hämeenlinna–Wanaja 55. Hämeenlinna–Wanaja-seuran julkaisu. 2007