Vanajaveden opisto

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Vanajaveden Opisto perustettiin vuonna 2000, kun kuuden kunnan, Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan ja Rengon kansalaisopistot yhdistyivät. Tällöin perustettiin Suomen ensimmäinen seutukunnallinen kansalaisopisto. Vuonna 2002 Vanajaveden Opistosta tuli kahdeksan kunnan alueella toimiva verkostomainen kansalaisopisto, kun Lammin ja Tuuloksen kansalaisopisto liittyi mukaan opistoryppääseen. Opiston päätoimipaikka on Hämeenlinna. Yhdistyminen toi kaikkien kuntien asukkaille entistä monipuolisemman kurssitarjonnan. Maamme kolmanneksi suurimman kansalaisopiston rehtorina toimii Pirkko Tanskanen.

Toiminta

Toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä, joka tukee elinikäistä oppimista. Lain mukaan opiston tehtävänä on edistää sekä yksilöiden persoonallisuuden monimuotoista kehittymistä että tasa-arvoisuuden toteutumista. Opisto tarjoaa opetusta riippumatta asuinpaikasta, iästä tai varallisuudesta. Tasa-arvon vaaliminen tuottaa toisinaan ongelmia, koska tulosajattelun myötä kurssien hinnat ovat nousseet ja esimerkiksi Hämeenlinnassa kursseilta jää halukkaita ulkopuolelle. Opistossa opiskelee nykyisin vuosittain yli 10 000 seudun asukasta. Vanajaveden opisto siirtyi joulukuussa 2007 Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan tiloihin.

Vuonna 2008 opisto järjesti 1400 kurssia ja noin 42 000 oppituntia ympäri seutukuntaa. Opiskelijoita opistossa oli 10 600, kurssilaisia 20 000. Kansalaisopistojen yhdistymisen myötä on pystytty lisäämään kurssien määrää. Opetuksen kehittäminen entistä laadukkaammaksi mahdollistui, kun opetusta alettiin suunnitella keskitetysti. Opettajia on kaikkiaan noin 250. Eniten opiskellaan kieliä, taideaineita, käsityötä, liikuntaa ja tietotekniikkaa. Kursseja järjestetään eri tasoisina alkeiskursseista pitkälle ehtineiden kursseille. Suurin osa opinnoista on tavoitteellisia, mutta ei ammattiin valmistavia. Jonkin verran tutkintoja suoritetaan esimerkiksi tietotekniikassa ja kielissä.

Opistossa järjestetään taiteen perusopetusta, oppiaineina ovat kuvataide, musiikki, tanssi ja käsityö. Syksyllä 2009 Vanajaveden Opistolle siirtyy lapsille ja nuorille sanataiteen opetusta antava perinteikäs Hämeenlinnan kirjoittajakoulu. Kielten opiskelua on lukuvuonna 2009-2010 mahdollisuus saada 15 eri kielessä, uusimpana kielenä turkki. 

Vaikka perinteiset pitkät kurssit lähiopetuksena ovat edelleen tärkeitä, myös lyhyet intensiivikurssit ovat valtaamassa alaa. Viime vuosina opisto on kehittänyt ja painottanut verkko-opetusta perinteisen opetuksen rinnalla. Verrkko-opetusta on järjestettya mm. kielissä, tietotekniikassa, käsityössä ja luovassa kirjoittamisessa.

Opetusta on kjärjestetty erilaisille kohderyhmille. Senioreille on tarjolla runsaasti tietokonekoulutusta sekä liikuntaa ja tanssia.

Monenlaista yhteistyötä

Kaikinpuolinen seutukunnallinen ja laajempi yhteistyö on osoittautunut kannattavaksi sekä laadullisesti että taloudellisesti. Avoimen yliopiston opetusta annetaan enimmäkseen yhteistyössä Hämeen kesäyliopiston kanssa. Vanajaveden Opisto on maassamme ainoa kansalaisopisto, joka tarjoaa kuvataideopetusta avoimessa yliopistossa yliopiston perusopintojen verran. Opisto harjoittaa myös monikulttuurista ja kansainvälistä toimintaa. Läheistä yhteistyötä tehdään mm. Itämeren alueen maiden kansalaisopistojen kanssa. Opistossa on maahanmuuttajia mm. kielten opettajina. Yrityksillä ja yhteisöillä on ollut mahdollisuus saada täydennyskoulutusta, joista suosituimpia ovat olleet tietotekniikan ja kielten kurssit.

Välähdyksiä historiasta

Hämeenlinnassa aloitettiin kansalaisopistotoiminta vuonna 1927. Jo avajaistilaisuudessa ilmoittautui 139 innokasta opiskelijaa. Ensimmäisenä vuonna opetettiin viittä ainetta. Opiskelijoita oli 230. Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi Yrjö Leiwo (1927-1931), joka käynnisti opiston ohjelmalliset alkajais- ja päättäjäisjuhlat. Seuraavan johtajan, Kaarlo Aintilan (1931-1945) aikana järjestettiin keskusteluiltoja, illanviettoja, retkeilyä lähiympäristöön ja vapaata seurustelua. Vuonna 1939 rekisteröitiin kansalaisopiston Toverikunta, jonka toiminta oli vilkasta ja monipuolista. Pyrkimyksenä oli vahvistaa opistolaisten yhteishenkeä. Toverikunta järjesti teatteriretkiä ja vastasi opiston kahvitarjoiluista eri tilaisuuksissa. Tärkeä paikka yhdistykselle on ollut kesämökki Aulangonjärven rannalla, johon kaikilla jäsenillä on käyttöoikeus.

Hämeenlinnan kansalaisopiston toiminta kasvoi nopeasti ja levisi pian naapurikuntiin, jonne myöhemmin perustettiin Janakkalan, Parolan seudun ja Lammin-Tuuloksen kansalaisopistot. Hauho ja Renko ovat kuuluneet alusta asti Hämeenlinnan kansalaisopistoon. Vuonna 1991 opisto sai tilat Verkatehtaalta.

Opiston 80-vuotisjuhliin opiskelijat valmistivat Dido ja Aenaes -barokkioopperan, joka sai ensi-iltansa Vanajasalissa 29.1.2008. Ohjauksesta vastasi Hannele Martikainen. Henry Purcellin ooppera on ikuinen tarina vallasta ja rakkaudesta. Oopperan rakentaminen oli musiikin-, tanssin- ja käsityönopiskelijoiden ja opettajien yhteinen voimannäyte. Juhlavuoden kunniaksi ilmestyi teos Minun kansalaisopistoni, jossa opiskelijat muistelevat omia opiskelukokemuksiaan. Julkaisun on toimittanut Maaret Kulju-Tamminen.

Lähteet

  • Haavisto, Riikka: Vanajaveden Opiston malli perustuu yhteistyöhön. Kuntalehti 11/2002, s. 25
  • Heinänen, Tuula: Toverikunta kaipaa uutta väkeä ja ideoita. Hämeen Sanomat 6.9.1999
  • Karmala, Lea: Kansalaisopisto viettää 80-vuotisjuhlavuottaan VOP:na. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 8.8.2007
  • Karpiola, Saila: Kansalaisopistojen seinät tutisevat. Hämeen Sanomat 24.8.2003
  • Kauppila, Teresa: Vanajaveden opisto juhlii suurtapahtumalla. Hämeen Sanomat 10.5.2005
  • Ojala, Päivi: Vanajaveden Opiston rehtori Pirkko Tanskanen: Kansalaisopisto on nyt entistä vahvempi. Hämeen Sanomat 6.1.2000
  • Tanskanen, Pirkko: Vanajaveden Opisto. Hämeenlinna-Wanaja: Kotiseutujulkaisu 2006, s. 35-36
  • http://www.vanajavedenopisto.fi/
    Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen


Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen