Hyppää sisältöön

Valtakunnallinen Viestimuseo

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kuva: Jonna Riikonen
Jatkosodan loppuvaiheessa suomalaiset viestiupseerit pohtivat poistettavan viestikaluston kohtaloa. He halusivat estää toiminnasta poistuvien koneiden hajottamisen ja myymisen varaosiksi. Heti sodan jälkeen ryhdyttiin kehittämään ideaa Viestimuseon perustamisesta.


Museorakennus

Keväällä 1960 kenraaliluutnantti Olavi Huhtala teki päätöksen museoaineiston kokoamisesta. Hän halusi keskittää aineiston Riihimäen viestivaruskuntaan. Viestikilta ryhtyi toteuttamaan viestimuseohanketta, mutta tilanpuute oli este museotoiminnan aloittamiselle. Viestikalustoa jouduttiin siirtämään rakennuksesta toiseen, jopa tilapäissuojiinkin.

Vuonna 1973 Viestimuseon sijaintipaikaksi valittiin Venäjänvallan aikana vuonna 1913 rakennettu punatiilirakennus, rakennus 64. Rakennus toimi alkuaan upseerikerhona ja myöhemmin varusvarastona. Silloinen viestirykmentin komentaja eversti Jouko Mäntynen sekä kenraaliluutnantti Kai Halmevaara päättivät yhteistuumin Viestimuseon sijoituksesta. Sen sijaan museotoimikunnan puheenjohtaja majuri Matti Juusti organisoi museotoiminnan aloittamisen. Viestimuseon avajaisia juhlittiin näyttävästi 24.5.1974.

Viestimuseon esittelykuntoon saattaminen vaati runsaasti panostusta varusmiesten taholta. Työtä olisi ollut mahdotonta toteuttaa ilman ulkopuolista apua ja monet riihimäkeläiset yritykset tukivat museohanketta.

Viestimuseo oli pitkään puulämmitteinen ja tämä tuotti ongelmia. Museon isäntä Olavi Havia joutui lämmittämään talvikuukausina 13 uunia pitääkseen museon lämpötilan siedettävänä. Vuonna 1991 Viestimuseo liitettiin kaukolämpöverkkoon, joka takasi arvokkaan museoaineiston säilymisen.


Kokoelma

Viestimuseon kokoelma sisältää monipuolisen esittelyn viestitoiminnasta ja sotilasviestimateriaaleista aina kirjekyyhkysen ajoista nykypäivän kännykkäaikaan saakka. Esineet on sijoitettu aihepiirin mukaan yhdeksään näyttelyhuoneeseen. Museossa on myös tutkimushuone sekä killan ja Viestiupseeriyhdistyksen toiminnalle omistettu huone.

Monipuoliseen kokoelmaan sisältyy myös puhelin- ja keskuskalustoa. ”Punttijuusaksi” kutsuttu Hughes-lennätin on morselennättimien erikoisuus. Kokoelmaan kuuluu myös salakirjoituskone Enigma. Kunniapaikan museossa on kuitenkin saanut Helvarin valmistama Bertta-asema, jatkosodan kenttäarmeijan tärkein viestintäväline.
Sodan aikana maahan kätkettyä materiaalia on myös näytteillä Viestimuseossa. Lisäksi kokoelmaan kuuluu mm. Hirvensalmelta 1990-luvun alussa löytynyt asekätkö sekä alun perin Mikkelin Jalkaväkimuseossa esillä ollut jalkaväkipataljoonan kalusto, joka on pysyvästi siirretty Viestimuseoon.


Arvokas perimätieto

Monet sodan kokeneet henkilöt ovat toimittaneet arvokkaita esineitä ja valokuvia museoon. Perimätietoa on myös saatu nauhoitetuista haastatteluista. Tällainen on esimerkiksi Jouko Mäntysen haastattelu, jonka saattoi kirjalliseen muotoon sotilasinsinööri Erkki Korppi-Tommola. Haastattelussa kerrotaan viestikyyhkysistä, joita käytettiin vielä vuonna 1939 armeijan harjoituksissa. Kyyhkysen jalkaan kiinnitettiin viestin sisältänyt kotelo ja lintu lähetettiin matkaan.

Museon kokoelmiin sisältyy myös niin sanottu sekoittajalla varustettu punanappipuhelin. Linjalle pyrkinyt kuuntelija ei pystynyt kuuntelemaan puhelua ilman sekoituksen purkamislaitetta. Eräs museon harvinaisuuksista on miinanlaukaisulaite, jota ohjattiin radioteitse. Puna-armeija käytti Viipurissa vuonna 1941 samanlaista laitetta.


Museon toiminta

Museota ylläpitää vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Viestikiltojen Liitto Ry. Museo on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin sekä pyynnöstä muinakin aikoina. Esimerkiksi perinteisenä Riihimäki-päivänä museon ovet ovat olleet auki.

Museon perusnäyttelyssä on satoja esineitä, minkä lisäksi järjestetään vaihtuvia teemanäyttelyitä. Museon perusnäyttely käsittää yhteensä noin 400 viestilaitetta, noin 200 valokuvaa ja noin 100 erilaista muistoesinettä.

Vuoden 2012 lopulla Valtakunnallinen Viestimuseo siirtyy Hämeenlinnaan Linnan kasarmeille uusiin toimitiloihin.


Lähteet

Mäkelä, Reino: Viestikillat - viestillistä maanpuolustustyötä 35 vuotta. Viestikiltojen Liitto RY:n historiikki 1963-1997.

www.viestikiltojenliitto.fi/viestimuseo/