Valfrid Hedman (Eskola)

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Elias Johannes Valfrid Hedman syntyi torikauppiaspariskunnan Elias ja Karolina Hedmanin ainokaiseksi Hämeenlinnassa helmikuussa 1872. Lapsuutensa Valfrid vietti Hattulan Parolannummen leirialueen tuntumassa, kunnes perhe muutti Hämeenlinnaan Lukiokadulle.

Hämeenlinnassa Valle, kuten häntä poikavuosina nimitettiin, ystävystyi sittemmin kirjailijana tunnetun Larin-Kyöstin kanssa, joka vuonna 1934 julkaisi muistelmaesseen ystävästään teoksessa Kotoisilta kujilta. Samoin Vallesta kertova kaunokirjallisempi teksti Naapurin poika on luettavissa kirjailijan teoksessa Unta ja elämää.

Valfrid eli kirjojen ja kuvitelmien maailmassa jo lapsena ja huomasi varhain viehtymyksensä ja erityislaatuisen kykynsä oppia kieliä. Poika opiskeli määrätietoisesti, joten kun hänet 15-vuotiaana hyväksyttiin Hämeenlinnan lyseoon saman tien kolmannelle luokalle, nuorukainen hämmensi luokkatovereitaan sujuvalla latinallaan. Luonnontieteissä ei käynyt yhtä hyvin: matematiikka kävi kielitaiturille sen verran ylivoimaiseksi, että hänen oli lopetettava koulunkäyntinsä kuudennen luokan jälkeen.

Ammatillinen osaaminen

Kielien taitaja käytti lahjaansa ja oppejaan suomentajana ja sai siitä myös elantonsa. Karistolle hän käänsi 82 teosta kaikista länsieurooppalaisista kielistä, myös espanjasta ja italiasta. Kustantamon kirjallinen johtaja Väinö Hämeen-Anttila kutsuikin Hedmania polyglotiksi. Hedman toimi kielenkääntäjänä myös lääninhallituksessa, hoiti vieraskielistä kirjeenvaihtoja ja opetti eri oppilaitoksissa.

Hedmanin saattoi tavata kadulla keskustelemassa yhtä hyvin arabin kuin juutalaisen kanssa, ja aina kun apua tarvittiin, hälytettiin Valle apuun. Aikalaisarvioiden mukaan hänen kerrotaan hallinneen kahdestakymmenestä seitsemääkymmentä kieltä, tarkkaa lukua on mahdoton sanoa. Vallen kokoelmista on löytynyt mittava määrä kirjeenvaihtoa ja kortteja eri maista kunkin maan kielellä, mikä todistaa myös jälkipolville hänen intohimostaan. Samoin aktiivinen mies tarjosi artikkeleitaan, ja niitä julkaistiin ympäri maailmaa eri kielisissä lehdissä ja tieteellisissä julkaisuissa.

Valfrid Hedmania vaivasi kaukokaipuu, ja hän viehättyi vieraista kulttuureista ja kielistä. Lieneekö vain traagista vai kaiken innoituksen lähde, ettei mies koskaan päässyt ulkomaille Ruotsia pidemmälle, varojen puuttuessa. Kotimaa sen sijaan tuli tutuksi hänen kierreltyään Suomea jalkapatikassa.

Hedman tunnettiin myös lapsuuden piirroksistaan, esimerkiksi kun venäläinen sotaväki harjoittelee tykkeineen Parolannummella tai kun isä teurastaa eläintä pihapiirissä. Nämä kuvat toimivat edelleen autenttisena dokumentteina tuon ajan elämänmenosta.

Lähteet

Kuusisto, Päivi: Matkustamon mies taisi kymmeniä kieliä. Kaukomaiden kaiho poltti hämeenlinnalaista Hedmania. Hämeen Sanomat 26.5.1991.

Larin-Kyösti: Naapurin poika. – Unta ja elämää. Otava. 1948.

Maunula, Jyrki: Pikkupojan piirrokset kertovat miten Hämeenlinnassa elettiin sata vuotta sitten. Helsingin Sanomat 17.8.1985

Niemi, Juhani: Valfrid Hedmaan eli itämaista eksotiikkaa pikkukaupungissa. – Hämeenlinna–Wanaja - kotiseutujulkaisu LIII.

Hämeenlinna-seura. 2005

Toivola, Harald: Kieltenopettaja. Hämeenlinna julkaisut 6–10. Hämeenlinna-seura. 1960

Hämeenlinnan Lydia http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/kaunokirjallisuus/hedman_valfrid