Tuulos

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Tuulos on entinen Suomen kunta, joka perustettiin vuonna 1874. Vuodesta 2009 se on ollut osa Hämeenlinnan kuntaa. Tuuloksen taajama sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä, vajaan 30 km:n päässä Hämeenlinnan keskustasta. Tuuloksessa asuu vähän yli 1600 henkilöä Juttilan, Karutan, Lakkolan, Pohjoisen, Sairialan, Sydänmaan, Syrjäntaan, Teuron ja Toivaalan kylissä. Tuulos-nimi juontuu jo esihistoriallisella ajalla harjoitetun kalastustavan, tuulastamisen, mukaan. Tuuloksen entisessä kuntavaakunassa on kuvattu ristissä olevat tulikourat.

Kulttuurimaisema

Tuuloksen maisemaa hallitsevat metsäpeitteiset selänteet. Korkeimmat kohdat Vahdenmäen ja Kanalanharjun tienoilla ovat jääkauden vesistövaiheiden aikana kohonneet vedenpinnan yläpuolelle ja ovat ns. huuhtoutumatonta aluetta. Lammilta alkava harjujakson suuntainen selänteiden väliin jäävä Suolijärven ja Sairialanjoen kapea kumpuileva laakso muodostaa kunnan kulttuuriympäristön ydinalueen. Tuuloksen maisema on historiallisesti kerrostunutta. Varhaisesta asutuksesta kertovat Suolijärven luoteispäässä sijaitsevat lukuisat esihistorialliseen asutukseen viittaavat muinaisjäännökset. Toivoniemen kartanoympäristön rautakautinen kalmisto kertoo asutuksen pysyvyydestä samoilla paikoilla. Vielä vanhemmasta ajallisesta kerroksesta kertoo Ojalan kivikautinen muinaisjäännös sekä kirkonkylän taajamasta vuonna 2003 löytyneet neljä kivikautista asuinpaikkaa. Selänteiden reunaan vesistön äärelle sijoittuvat Juttilan Laurinkallion ja Toivaalan Linnakallion muinaislinnat. Myös Toivoniemen Ryömänlinnaan ja Sairialan Kyläkallioon liittyy muinaismuistoja. Suolijärven pohjoisrannalla kohoava Kaluvuori on vanha helavalkeapaikka.

Jo rautakaudella käytetty yhteys Hämeen ja Karjalan välillä raivattiin keskiajalla yleiseksi tieksi. Ylinen Viipurintie yhdisti aikanaan kaksi Suomen strategisesti ja hallinnollisesti tärkeää keskusta, Hämeen ja Viipurin linnat, mutta se oli myös toinen yhdystie Viipurin ja Turun välillä. Tuuloksen Syrjäntakana Häppölän talon paikalla ja Pohjoisten Kapakanmäellä oli 1500-luvulla kestikievari.

Kylähistoriaa

Tuuloksen kylistä Juttila on mainittu asiakirjoissa varhaisimmin: Jöns Gregerinpoika sai vuonna 1401 rälssivapauden Juttilan tilaan Tuuloksessa, ja saman vuosisadan puolessa välissä mainitaan Björn af Juttila. Myös Teuron ja Lakkolan kylissä on ollut asutusta jo varhaiskeskiajalla. Monet talon- ja sukunimet Tuuloksessa voi löytää 1400-luvun asiakirjoista; mm.Syrjäntaan Häppölä ja Rekola, Pohjoisten Raukola ja Sairialan Kosma ovat ikivanhaa perua, samoin Raikko-nimi. Nimissä on muinaissuomalaisia, karjalaisia, länsisuomalaisia, saksalaisia ja ruotsalaisia vaikutteita, mutta Tuuloksessa on myös aivan omia nimiä, joita ei voi johtaa minnekään muualle.

Juttilan lisäksi Sairiala ja Toivaala ovat vanhimpia asutusalueita Tuuloksessa. Piispa Maunu Tavast lahjoitti vuonna 1439 veljenpojalleen Olavi Tavastille Tuuloksen Sairialassa omistamansa maatilan. Tuuloksen keskiaikainen kivikirkko hallitsee yhä Sairialan kulttuurimaisemaa. Sairialan herraksi mainittu Knut Posse rakennutti Pyhälle Birgitalle pyhitetyn kirkon vanhimman osan, sakariston, vuosien 1477-1485 välisenä aikana. Kirkon ympärillä avautuvat Sairialanjoen rantaniityt ja viljelykset. Toivoniemen kartano Sairialassa on vanhaa rälssiä ja oli säterinä jo 1560-luvulla. Vuosina 1866-1905 sen omisti taiteilija Hjalmar Munsterhjelm, joka on kuvannut tuotannossaan runsaasti ympäröiviä maisemia. Toivaalan vanha kylätontti sijaitsee Eerolan rakennusten ympärillä.

Syrjäntaka on aina ollut Tuuloksen keskus ja se on ikivanhaa viljelysseutua. Se on saanut nimensä todennäköisesti sijaintinsa mukaan: se sijaitsee Suolijärveä reunustavan harjun kupeessa eli syrjässä, Syrjänmäen vastakkaisella puolella. Syrjäntaan kylä paloi vuoden 1918 taisteluissaTeuron joet ja koski ovat jo varhain vetäneet pysyvää väestöä alueelle kalastus- ja viljan jauhatusmahdollisuuden takia, ja sen nimi esiintyy vesistönimenä muuallakin (esim. Tammelan Teuro).

Kuuluisuuksia ja kulttuuria

Tuuloksessa on asunut taiteilijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia aina Knut Possesta alkaen. Toivoniemen kartanossa asui ja maalasi taidemaalari Hjalmar Munsterhjelm. Hänen veljenpoikansa Ali Munsterhjelm (1873-1944) syntyi Sairialan kartanossa. Leo Häppölä Pohjoisten kartanosta oli kansanedustaja ja puolustusministeri, kansanedustajana toimi myös Albert Eerola Eerolan kartanosta Toivaalasta. Tuuloksen kulttuuri-ilmapiiriin on vaikuttaneet myös Juttilasta kotoisin ollut kirjailija Elisabet Laurila ja myös juttilalainen kuvanveistäjä Anssi Taulu. Pohjoisen kylässä asuu ja työskentelee taidegraafikko ja -maalari Irja Rantala. Kesäisin on useita taidenäyttelyitä eri puolilla Tuulosta sekä Ruuttanäyttämön kesäteatteri. Tuulos-Seura on vuodesta 1992 asti kesätuuloslaisen, pianisti Seppo Saloniuksen (1964-2011) kanssa järjestänyt korkeatasoisia kesäkonsertteja kesäisin, ja myös seurakunnalla on keskeinen rooli tuuloslaisten kaikenpuolisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Elinkeinoelämä

Tuulos on vanhaa maanviljelysaluetta, johon viittaavat arkeologiset löydöt, suuret peltoaukeat ja valtavat kivinavetat. Maanviljelyksen ohessa Tuuloksessa on ollut sahatoimintaa Pohjoisissa ja ajokaluteollisuutta Syrjäntakana. Nykyajan muutokset näkyvät kuitenkin Tuuloksenkin elinkeinoelämässä. Viime vuosien yleisen kehityksen mukaisesti yhä harvempi maaseudulla asuva perhe saa elantonsa perusmaataloudesta. Sivuelinkeinona maatiloilla on metsänhoidon ja erikoistuneen viljelyn ohella mm. matkailupalveluja ja mökkivuokrausta. Tuuloksessa on ollut ajokalu- ja puusepänteollisuutta, joka on Syrjäntakana sijaitsevassa, entisessä Koskisen ajokalutehtaassa löytänyt perinteikkäälle työlleen jatkajan. 

Tuuloksenkin väestö vanhenee, vaikka uutta asutusta on noussut. Työpaikat ovat Tuuloksen ulkopuolella. Huomattavimpia tuuloslaisia työllistäjiä ovat tällä hetkellä Demolite Oy, Herkkumaa Oy sekä Tuulosen kauppakeskus. Myös Teijo-Talot on toiminut Pannujärven teollisuusalueella muutaman vuoden.

Tuuloksen kunnan liittyminen Hämeenlinnaan toi mukanaan paljon muutoksia pienen kunnan elämään. Tuuloksen seurakunta sai kuitenkin säilyttää oman kirkkoherransa. Palveluihin ja ja kunnan identiteettiin kuntaliitos vaikuttaa kuitenkin paljon. Tuuloksesta tuli osa Linnaseudun ydinmaaseutua Kalvolan ja Lammin kuntien ohella, ja niiden seudulle antamat lahjat ovat pitkän asutushistorian jättämät jäljet kulttuurimaisemassa, vanhat kartanot, vanhat kyläraitit ja keskiaikaiset kirkot.

Kuntaliitoksen välilliset vaikutukset näkyvät kuntataloudessa ja heikentävät entisestään mahdollisuuksia turvata julkisia palveluita paikallisesti. Paikallishallinnon keskittyminen heikentää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lähiympäristönsä kehittämistä koskevassa päätöksenteossa. Tuuloksen pitkä historia ja vakaa kunta on muuttunut osaksi suurempaa kokonaisuutta, mikä vaikuttaa myös alueen asukkaiden ja alueella toimivien yritysten ja julkisten laitosten paikallisidentiteettiin ja lisää osaltaan epävarmuutta tulevaisuudesta.

Mahdollisuudet

Tuuloksen kunnan nykyhetken ja tulevaisuuden vahvuuksiksi voi lukea kuitenkin monia eri asioita. Se sijaitsee Etelä-Suomessa ja lähellä asutuskeskuksia toimivien tieyhteyksien päässä, ja sillä on käytettävissään nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet. Tuuloksella on kaunis luonto ja kulttuuriperintö, mikä luo sille vahvan paikallisidentiteetin. Kyläyhteisöjen toimivuuden lisääminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja yrittäjyyden kehittäminen voivat tuoda alueelle uusia mahdollisuuksia, varsinkin jos aluetta markkinoidaan hyvänä asumis- ja työympäristönä sen kulttuurisen omaleimaisuuden, luonnon ja lyhyiden etäisyyksien avulla.


Tuulos Virtuaalipolku.fi-palvelussa

Virtuaalipolku.fi-palvelussa on kartta, johon on merkitty Tuuloksen palveluita.

Lähteet

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003

Koskimies, Yrjö: Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1

http://www.linnaseutu.fi/linnanliiteri.pdf