Toivan kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Toivan kartano Janakkalassa, Vähikkälän kylässä muodostui Toivan eli vuonna 1787 syntyneen Vahteriston torpan paikalle. Siellä asui kersantti Karl Reinhold Ogelwien leski Hedvig Nirberg (1750-1780), jonka jälkeen tytär Eva Eleonora omisti sen miehensä, nimismies Nils Johan Haken kanssa. Hake osti tilan verotilaksi vuonna 1806 ja hän omisti myös Irjalan kartanon vuosina 1788-1794. 

 

Suurtila

Vuonna 1794 Toivan tilan omistajiksi tuli maakamreeri Henrik Christian Nordenswan (1762-1822) ja puolisonsa Inga Lovisa Gylling. Henrik Nordenswanin isä oli Johan Alopaeus-Nordenswan ja äiti Johanna Christina Schwartz. Toivan uudistila lohkaistiin Tuomolan rälssitilasta, jonka kamarineuvos Nordenswan osti vuonna 1798. Tuomolan omistajia olivat olleet aikaisemmin Boijet, Dykanderit ja Ogelwiet. Hän oli ostanut myös Kuosarin rusthollin, joka oli ollut Uggla-suvun verotila. Toivan kartanosta tuli 1856 hehtaarin suurtila, sillä kamarineuvos oli innokas maanviljelijä. Kamarineuvos Johan Henrik Nordenswan jatkoi puolisonsa Jacobine Fredrika von Numersin kanssa tilan pitoa vuoteen 1862 asti. Kamarineuvos harrasti Toivan suoviljelystä ja riiteli Tervakosken tehtaan kanssa Toivanjoen ja Alasjärven veden korkeudesta.

Kartanon isäntäväki oli kuitenkin paljon poissa, ja sen hoidosta vastasivat pehtoori, palvelijat ja torpparit. Abraham Mancke toimi Toivassa pehtoorina 1800-luvun alussa, ja hänen poikansa Karl Johan Manck ja tämän poika Kustaa Manck olivat muonamiehiä. Manckin entinen ruotusotamiehen puustelli on Toivanjoen toisella puolen. Sen päärakennus on 1800-luvulta. Kustaa Manck oli vähikkäläläisen kotiseutumiehen Väinö Talvion isä.

Toivan kartanon perikunta, sisarukset Henriette Frederique Angelique, Jacquette Leocaide ja Hildur Antoinette Victorine Nordenswan antoivat veljensä, insinööri Hugo Kasimir Nordenswanin myydä kartanon irtaimistoineen ja maineen Tervakoski-yhtiölle vuonna 1875. Victorine Antoinette Nordenswan kouluttautui taidemaalariksi.

Toivan kartanon keltaiseksi maalattu, 1700-luvulla rakennettu päärakennus purettiin vuonna 1957. Jäljellä on vanha alipytinki, jonka ulkoasu on sotien jälkeiseltä ajalta. Tiilestä muuratut ja valkoiseksi kalkitut viljamakasiini ja riihi ovat yhä jäljellä sekä Manckin puustelli. Kartanomiljööseen kuuluu vanha tammikuja.

Nordenswan-suku

Savolaiseen talonpoikaistaustaiseen Alopaeus-pappissukuun Mäntyharjun pappilassa vuonna 1731 syntynyt Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninkamreeri Johan Alopaeus (k. vuonna 1811 Hämeenlinnassa) aateloitiin avunannosta Kustaa III:n vallankumoukseen vuonna 1772 ja merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen Nordenswan -nimisenä. Johan Nordenswanin puoliso oli Johanna Kristiina Schwarzt (1731-1808). Nordenswanien suku omisti paitsi Toivan, myös Tervakosken ja Konttilan kartanot
Janakkalassa, Karan kartanon Hausjärvellä, Ahlbackan kartanon Hämeenlinnassa ja Pekolan kartanon Hattulassa.

Johan Alopaeus Nordenswan osti Hovilan talon Gabriel Brunowilta vuonna 1783 sekä Tervakosken Talolan rälssitilan Knut von Troililta vuonna 1800 ja yhdisti ne toisiinsa. Näin syntyi Tervakosken kartano, ja sen seuraava haltija oli kamarineuvos Gustaf Georg Nordenswan (s. vuonna 1774 ja kuoli vuonna 1853 Kalvolan Kutilassa). Gustaf Georg Nordenswan osti Punkan tilan. Hänen puolisonsa oli Anna Magdalena Indren-Indrenius (1784-1845). Gustaf Nordenswan perusti Tervakosken paperitehtaan.

Kamarikirjuri Georg Nordenswan (1813-1874) ja puolisonsa Constance Elisabet Roos (1821-1910) omisti maatilat vuoteen 1854, jolloin ne myytiin kauppias Bengt Karl Steniukselle. Tämä puolestaan möi ne A.F. Faseniukselle ja J.L.Borgströmille vuonna 1856, jonka jälkeen ne tulivat Tervakoski Aktie-Bolagin omistukseen vuonna 1864.

Lähteet

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

Vähikkälän kyläkirja. Elämää Vähikkälässä. Turenki 2009. ISBN 978-952-5756-0

http://www.janakkalanseurakunta.fi/data/liitteet/2007_tutustu_hautausmaahan_kotisivuille.pdf