Theodolinda Hahnsson

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Theodolinda Hahnsson. Kuva teoksesta Kuinka meistä tuli kirjailijoita (1916).
Sofia Theodolinda Hahnsson
(Yrjö-Koskinen, omaa sukua Limón) (1838 – 1919) on ensimmäinen merkittävä hämeenlinnalaiskirjailija. Hän oli ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naiskirjailija ja julkaisi aikanaan suosittuja kertomuksia ja seuranäytelmiä, joista useat ilmestyivät sanomalehdissä.

Perhe

Theodolinda Hahnsson oli papin tytär. Tiedonhaluinen tyttö ei päässyt kouluun, mutta sai opetusta isältään ja luki paljon. Hän avioitui Johan Adrian Hahnsson kanssa vuonna 1864 ja muutti perheineen Hämeenlinnaan vuonna 1871, kun hänen puolisonsa sai opettajan viran kaupungista. Puolison kuoltua Theodolinda Hahnsson siirtyi vuonna 1892 Helsinkiin, ja solmi avioliiton senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa. Kirjailija Hilja Haahti (oik. Hahnsson) oli Theodolinda Hahnssonin tytär.

Tuotanto

Hahnssonin tuotanto edusti kristillisyyden ja isänmaallisuuden sävyttämää romanttista idealismia. Teoksissa nousee esiin myös yhteiskunnallisia aiheita kuten köyhyys ja isän valta avioliitosta päätettäessä. Useimmiten teoksissa on kuitenkin onnellinen loppu. Lähimpänä realistisen kirjallisuuden tematiikkaa on Hahnssonin romaani Huutolaiset, joka kuvaa kahden huutolaistytön elämänvaiheita. Hänen teoksensa Kotikuusen kuiskehia sisältää tarinan "Pitkäniemen synty", joka on taru Katumajärvestä. Hahnsson oli tavattoman tuottelias etenkin 1870-80-luvuilla. Toisen avioliittonsa aikana Hahnsson teki pääasiassa käännöksiä.

Theodolinda Hahnssonin digitoituja teoksia Hämeenlinnan Lydiassa ja Gutenberg-projektissa:

Theodolinda Yrjö-Koskisen nimellä julkaistuja:

Lähteitä