Tervakoski

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Tervakosken paperitehtaalle uitetaan puuta Alasjärveltä. Vanha postikortti 1900-luvun ensi vuosilta.
Tervakoski on kylä Janakkalan kunnassa, Kanta-Hämeen maakunnassa. Se on toinen kunnan keskustaajamista ja se sijaitsee kunnan eteläosassa. Kylässä on noin 5000 asukasta ja se muuttovoittoinen.





Historia

Tervakosken historia alkaa viimeistää jo keskiajalla, kuten lähes kaikkien Janakkalan kylien. Sijaitsihan paikka Alasjärvestä Kernaalanjärveen laskenvan joen aivan ylimmällä juoksulla olevan kosken kohdalla. Alueen kautta kulki reitti myös Lopelle, joka oli aiemmin, kuten Janakkalakin, osa Vanajan emäseurakuntaa. Todennäköisesti Lopen ja Vihdin järvien ja jokien kautta on kulkenyt myös kulkureitti Suomenlahdeltä Vanjan sydänmaille.

Todennäköisesti Tervakosken esiteollinen historia alkaa jo keskiajalta. Koski oli paikka myllylle tai myllyille ja sellainen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Parhaimmillaan koskessa jauhoi viljaa alueen kartanoille ja talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat maatalouyhteisön toimentulon kannalta ratkaisevia laitoksia ja niiden omistusoikeudet olivat usein suurtenkin kiistojen ja riitojen aiheita. Näin Tervakoski on siis ollut hämäläinen varhaisteollisen toiminnan keskus jo yli viitisensataa vuotta.

Pitkä esiteollinen kausi oli jo takana, kun vuonna 1780 sitten rakensivat Gabriel Adam Brunow, Sauvalan herran, ja ratsumestari Karl Gustaf Uggla, Rehakan herran, kosken rannalle 2-raamisen sahamyllyn hyödyntämään alueen runsaita metsävaroja.

Talola

Talola kuului varhaisimpina aikoina toki Melkkolan kylään, tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi Turun tuomiokapitulin jäsen, kaniikki Erik Jaakonpoika vuonna 1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille ja Grisefot edelleen luovutti vuonna 1501 Talolan uudelleen tuomikirkolle. Vuonna 1542 kirkon omistama tila joutui kuningas Kustaa I Vaasan reformin yhteydessä valtiolle. Reformissa kaikki kirkolle luovutettu aatelinen omistus läänitettiin takaisin aatelisille. Aluksi Talola oli läänitettynä kamarikirjuri Hans Thomassonille ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori Anders Olofssonille. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös Pontus de la Gardiella, joka joutui sukulaissuhteeseen itse kuningas Juhana III:een, naituaan tämän ja Kaarina Hannuntyttären avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären Sofian, jonka nuorempia sisaruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti mm. Talolan hänelle v. 1577. Lucretia kuoli kuitenkin nuorena v. 1585. Tämän jälkeen tila siirtyi Jaakko Pontuksenpoika De la Gardielle vuosiksi 1612-1616 eli "Laiska Jaakolle" ja sen jälkeen Brita de la Gardielle, joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär ja Jaakon sisar. Brita solmi avioliiton vuonna 1614 sotamarsalkan, Harvialan kartanon omistajan Jesper Matinpoika Kruusin kanssa, ja tämän kuoltua Brita meni naimisiin drotsi Gabriel Oxenstiernan kanssa. Talola oli Harvialan omistuksessa vuoden 1645 jälkeen, ja omistajat olivat vuoteen 1800 asti: Lauri Jesperinpoika Kruus, puoliso Agneta Horn, Brita Laurintytär Kruus, Agneta Wrede, Hedvig Katariina Lille, Hedvig Katariina De la Gardie, Axel von Fersen, Knut von Troil.

Hovila

Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvun lopulla Antti Olavinpoika ja Cecilia Luukkaantytär, jolta Janakkalan seurakunnan kappalaisen Jaakko Teckaleniuksen leski Kaarina osti sen vuonna 1665. Tämän jälkeen vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 taalarilla everstiluutnantti Arvid Reinhold Brunow, jolta tila siirtyi perintönä ensiksi Jakob Göran Brunowille, jolta se siirtyi Adam Reinhold Brunowille ja tältä puolestaan Gabriel Brunowille.

Kuitenkin helmikuun 22 päivänä vuonna 1783 tehdyllä kauppakirjalla Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestarille Gottlieb Johnille, jonka omistuksessa oli tai myöhemmin tuli myös muuta Brunowin eri sukuhaaroille kuulunutta maaomaisuutta, ja lääninkamreeri Johan Nordenswanille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. Lokakuun 5 päivänä vuonna 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät kokonaisuudessaan Nordenswanin omistukseen. Vuonna 1800 Johan Nordenswan osti itselleen myös Talolan rälssitilan, jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil.

Tervakosken kartano

Näin olivat Tervakosken molemmat kylän suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Oli siis syntynyt Tervakosken kartano. Vuonna 1802 Johan Alopaeus-Nordenswan rakensi kartanon päärakennuksen, joka myöhemmin oli Tervakosken tehtaan toimitusjohtajan asuntona.

Johan Nordenswanin nuorin poika Gustaf Georg Nordenswan osti itselleen vuonna 1800 puolet Punganmaan uudistilasta Antti Erkinpoika Punkalta. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen vuonna 1806 Juho Jaakonpojalta. Gustaf Georg Nordenswan oli  Tervakosken paperitehtaan perustaja. Kartano metsineen antoi siihen mahdollisuuden. Hänen  puolisonsa oli Anna Magdalena Indren-Indrenius. He omistivat Tervakosken kartanon vuoteen 1839 asti, jonka jälkeen kartanoa hallitsi kamarikirjuri Georg Nordenswan ja puolisonsa Constance Elisabet Roos. Vuonna 1854 Georg Nordenswan möi maatilat ja tehtaan kauppias Bengt Karl Steniukselle. Georg Nordenswan teki itsemurhan vuonna 1874. Nordenswanit omistivat useita kartanoita, muun muassa Henrik Nordenswan omisti Toivan kartanon, jossa syntyi taiteilija Victorine Nordenswan.

Stenius myi Tervakosken kauppias A.F. Waseniukselle ja Johan Leonard Borgströmille, jotka möivät tehtaan tiloineen Tervakoski AB:lle vuonna 1864. Vuonna 1873 Tervakoski Oy osti myös Toivan kartanon.

Paperitehdas

Talvinen Tervajoki taustalla Tervasken paperitehtaan savupiippu: Kuva Teresa Lehikoinen.
Kun Tervakosken kartano oli näin syntynyt ja puuvarojen lisäksi oli olemassa riittäviä pääomia, niin pelkkä sahamyllyn ja viljamyllyjen piti ei riittänyt Nordenswaneille vaan he perustivat paperibruukin tai paperimyllyn kosken rannalle vuonna 1918.

Alkuksi paperitehtaan tuotanto oli täysin käsityötä, mutta vuonna 1853 tuotantoa koneellistettiin. Tämän merkittävän teollisen tapahtuman jälkeen vuonna 1856 ostivat helsinkiläiset kauppiaat A.F. Wasenius ja J.L. Borgström tehtaan itselleen. Adolf Fredrik Waseniuksen luomat hyvät liikesuhteet Venäjälle ja Baltiaan osoittautuivat 1860-luvun nälkävuosina elintärkeiksi Suomelle. Uuden omistusjärjestelyn jälkeen tehtaiden osakkeenemmistön ovat omistaneet mm. Suomen Pankki, Stora Enso, ja nykyisin se on kuulunut osana itavaltalaiseen Trierenberg Groupiin, joka on nykyisin Delfot Group.

Muu teollinen toiminta

Kylä eli pitkään paperitehtaan varjossa ja toisaalta myös paperitehtaan kautta. Nykyisin kuitenkin kylässä on useita teollisia ja kaupallisia palveluita, joista mainittakoon:

Kunnalliset palvelut

Janakkalan kunnan palvelut ovat keskittyneet pääsääntöisesti Turengin kylään, mutta myös Tervakoskelle on jäänyt rippeitä palvelveluista, jotka aikoinaan paperitehdas tarjosi kyläläisille ja työntekijöilleen. Näitä kunnan palveluja ovat mm.:

  • Terveystalo
  • Kunnallinen hammashoito
  • Kirjasto
  • Uimahalli
  • Urheilukeskus
  • Leikkipuisto

Seurakunnan palvelut

Kyläpalvelut

  • Tervakosken Seuraintalo
  • Taidekokoelmat
  • Kaukolämpö
  • Useita elintarvikekauppoja
  • Useita ruokapaikkola
  • Useita kaljabaareja
  • Hammaslääkäri

Lähteet

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931

http://goo.gl/OOT9k