Tervakosken kirkko

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Tervakosken kirkko, jota myös yleisesti paikkakunnalla kututaan nimellä pikkukirkko, on vuonna 1936 rakennettu, punaiseksi maalattu hirsirakennus. Tämä kirkko siirtyi vasta vuonna 1973 Janakkalan seurakunnan hallintaan ja omistukseen. Kirkko sijaitsee keskellä Janakkkalan etelä-osassa sijaitsevaa Tervakosken kylätaajama.

Historia

Vuonna 1935 perustettiin Tervakosken pikkukirkkoyhdistys. Sen tavoitteena oli saada kirkko myös omaan kylään. Enää ei kyläläisten seurakunnallisia tarpeita pystynyt täyttämään vuonna 1886 rakennettu seuraintalo. Seurakunnallisten tapahtimien aikana oli seuraintalolla sattunut useita järjestyshäiriöitä ja tämän lisäksi kirkon puuhamiehet katsoivat, että seurakunnallinen elämä ja maalliset huvitilaisuudet eivät oikein sovi samaan taloon.

Toivena toimintavuotenaan pikkukirkkoyhdistys ryhtyi rakennuttamaan kirkkoa keskelle kylää. Kirkon piirustukset oli laatinut arkkitehti Jarl Eklund, ja tavoittena oli saada aikaiseksi perinteinen puukirkko. Yhdistys saikin kirkon rakennustarpeet lahjoituksena, sillä Tervakoski Oy omisti Toivan kartanon ja näin se lahjoitti kartanon vanhan riihen hirret pikkukirkkoyhdistykselle, jonka tehtävä oli purkaa hirret uutta käyttöä varten.

Kyläläisten talkootyön ja arkkitehdin piirustusten avulla syntyi riihen hirsistä kirkkorakennus nopeasti. Kirkko maalattiin perinteisellä punavärilä, jossa valkoiset listat pääsivät oikeuksiinsa. Sisäpuoliset koristemaalaukset kirkkoon maalasi taitelija Hilbert. Vasta vuonna 1939 paperitehdas rakennutti kirkkoon erillisen kellotapulin ja lahjoitti sen yhdistykselle. Alkuaikoina kirkolle tehtiin myös muita lahjoituksia. Vuorineuvos ja tunnettu taidemesenaatti Gösta Serlachius lahjoitti pikkukirkolle puolalaisen taiteilijan Georg von Swetlickin vuonna 1937 maalaaman alttaritaulun.

Myös kellotorniinsa yhdistys sai lahjoituksena 450 kiloa painavan kirkonkellon viereisessä Napialan kylässä toimineen Napialan Nahkatehtaan toimitusjohtaja Oskari Vaaralta, lisäksi yhdistykselle lahjoitettiin kirkkotekstiilejä, papin kappoja ja kasukoita sekä rippilasten alboja. Pikkukirkkoon lahjoitettiin myös hopeiset ehtoollisvälineet sekä kastemaljoja. Kirkkosalin suuri kristallikruunu ja lähetyskyntteliköt on myös lahjoitettu kirkolle.

Vuonna 1945 pikkukirkkoon hankittiin Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut. Kirkolla ei ole varsinaisesti omaa hautausmaata, mutta sodissa 1930--1945 kaatuneet kylän sankarivainajat on kuitenkin haudattu kirkon vierustalle. Sinne valmistui vuonna 1947 taiteilja Mauno Oittisen veistämä sankarivainajien muistomerkki.

Kirkkosalissa on tilat 180 hengelle.

Lähteet

  • Hämeen Sanomat 3.12.2006.
  • Janakkalan seurakunnan tiedote
  • Tapio Sillantie: Pikkukirkon historiikki (1985)
Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen