Tenholan kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Tenholan kartano
Tenholan kartano on Tyrvännössä.
 

Tenhola on suojaisa alue Vanajaveden ja harjun välissä, ja siellä sijaitsevan linnavuoren takia se on saattanut olla ympäröivien pitäjien, Hattulan, Tyrvännön, Lehijärven ja Kalvolan muinainen puolustus-, keskus-, kokoontumis- ja kulttipaikka. Vanhin asiakirjamaininta Hattulassa sijaitsevasta Tenholan kylästä on vuodelta 1449, jolloin kuningas Kaarle Knuutinpoika antoi tilan rälssiksi eli verovapaaksi uskotulle asepalvelijalleen Kort Svartille. Svart toimi sittemmin Hämeen linnan voutina ja linnanpäällikkönä 1400-luvulla. Tenholan kylässä oli silloin yksi tila, Pannilan rälssi. Vuonna 1483 edusti Hauhon käräjillä Nikki Tenhola, joka oli yhden 1600-luvulla Mikael Engelhardtille lahjoitetun talon isäntä. 1500-luvulla tiedetään kylässä olleen ainakin Pannilan, Saksalan ja Lakkosen talot. Tenhola kuului ennen vuotta 1549 Kalvolaan.

Tenholan rälssisäteri eli kartano muodostettiin 1630-luvulla Mikael von Engelhardtille lahjoitetusta neljästä tilasta. Kartanon ytimen muodostavan kantatalon vanha nimi oli Saksala. 1600-luvun lopulla Tenhola menetti rälssioikeutensa eli verovapautensa ja siitä tuli tilapäisesti säteriluontoinen ratsutila. 1700-luvulla Tenholan kartano oli pitkään Leopold-sukuisten omistajien hallussa. Kartanon nykyistä edeltänyt, vaatimaton päärakennus valmistui vuoden 1750 paikkeilla, Leopoldien aikana. 1700-luvun lopussa omistajana oli sukuun vävyksi tullut kersantti Ståhle. Kersantti Ståhle ja hänen puolisonsa on merkitty haudatuiksi Hattulan kirkkoon. Luultavasti omistajat eivät kuitenkaan tuohon aikaan paljoakaan asuneet kartanossa. Omistajina ovat olleet myös mm. Löwe- ja Wegelius-suvut. Vuodesta 1916 kartano on ollut Penttilän suvun hallussa.

1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa koko kylän väki oli jollakin tavoin sidoksissa kartanoon; kartano kun vaati paljon sekä pysyvää että tilapäistä työvoimaa.1800-luvulla kartanoon on liitetty Laakkosen ratsutila ja Pannila sekä 1900-luvulla osittain Tuomolan ratsutila. Suurimmillaan kartanon pinta-ala oli noin 550 hehtaaria eli se ei ollut kovinkaan suuri lähiseudun kartanoihin verrattuna. Hjalmar Gulinin rakennuttama Tenholan kartanon huvilamainen, ajalle tyypillinen jugend-rakennus valmistui 1903, suunnittelijanaan H.R. Helin. Talo on rakennettu kolmeen tasoon. Se on säilynyt pääosin alkuperäisessä kunnossaan, ja myös osa alkuperäisestä jugend-kalustosta on säilynyt. Pihapiirissä on myös punamullattu vanha tupa, harmaakivinavetta ja talli vuodelta 1890, sekä erikoinen harmaakivestä ja hirrestä tehty vesisäiliö (1917), jonka yläosassa oli näkötorni ja tanssilattia. kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi vanha liha-aitta, kalustovaja ja puimala sekä entiset muonamiehen mökit. Kartanoa ympäröivät 1900-luvulla istutettu puisto ja arvokas kulttuurimaisema. Hevoshaan luonnonsuojelualueen lisäksi Tenholassa on kaunista katajaketoa, jota WWF on hoitanut vuodesta 1983. Läheiseltä Linnakankaalta eli Tenholan linnavuorelta on löytynyt sekä vanhemman rautakauden että keskiajan jäänteitä. Tenholan kylästä on löydetty rautakauden lopun hautakumpu.

Lähteet: