Tenhiälä

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Tenhiälä on kylä Hattulassa. Kylän nimi mainitaan ensi kerran vuoden 1539 maakirjassa, jonka mukaan kylässä oli kolme taloa; yksi niistä kuului Pekolaan.

Kylän talot

Eerolan talo oli talonpoikaisomistuksessa, ja sen isäntiä olivat 1500-luvulla: Pertti Olavinpoika Tenhiälä vuosina 1539 - 1542, Niilo Pertinpoika vuosina 1543 - 1589, Jaakko Mikonpoika vuosina 1590 - 1603. Eerolan talo oli vuodesta 1570 vuosisadan loppuun asti aivan autiona, mutta 1600-luvun alussa siitä tuli ratsutila. Rouva Malin omisti talon vuosina 1604 - 1610, hänen jälkeensä Juhani Tuomaanpoika vuosina 1611 - 1617, vanha ratsumestari Tuomas Olavinpoika vuosina 1618 - 1627. Kappalainen Martinus Thomae Florinus omisti rusthollin vuosina 1627 - 1644. Vuosina 1645 - 1671 rusthollia isännöinyt Risto Martinpoika palveli 30-vuotisessa sodassa, jota käytiin Euroopassa vuosien 1618 -1648 aikana, ja vuonna 1670 isännän vävy Lauri suoritti ratsupalveluksen. Martinus Thomaen leski Kaarina Ristontytär myi tilan vuonna 1672 Taneli Tolletille. Majoitusmestari Kasper Krämer omisti tilan vuosina 1702-1704, ja Sabina Tollet vuosina 1705 - 1715. Eerolan augmenttina oli ensin neljäsosa Mierolan Alhaisten talosta, vuonna 1695 Hauhon Ilmoilan Lauri Mikonpojan talo.

Perttulan talo oli verotalona, joka oli 1500-luvun loppuun asti vähävarainen. Vuodesta 1580 lähtien sen omistajana oli Hattulan kirkkoherra Canutus (Knut) Sigfridi, joka osti vuonna 1601 Hurttalan Amundin talon. Hänen leskensä Valpuri sai verovapauden. 1620-luvulla tilan omistajaksi mainitaan tallimestari Pertti Nuutinpoika, ja 1640 -luvulla siitä tehtiin sotilaspastorin palkkatila. Perttulan autiokauden jälkeen pitäjän kappalainen Simo Vallinus otti sen vuonna 1680. Kahdeksan vuoden kuluttua talo ja karja tuhoutuivat tulipalossa. Tilasta tehtiin rustholli, jonka aputilana oli Katinalan Kaivola. Ratsutila-aika loppui, kun Perttulasta tuli everstiluutnantin palkkatila.

Seppälään kuului kaksi osaa, joista toinen liitettiin Saaren ratsutilaan. Niistä tuli Katilan ratsutila, joka kuului kuitenkin Tenhiälän kylään. Kantatalo oli pitkään köyhä verotalo, kunnes siitä tuli nimismiehen asuintalo ja samalla majatalo. 1610-luvulla sekä kantatalo että ratsutila lahjoitettiin Gertrud von Clipperille, ja seuraavalla vuosikymmenellä niistä tuli ratsutiloja. Seppälän augmenttina toimi vuonna 1680 puolikas Katinalan Kaivolaa, mutta myöhemmin aputilaksi tuli Merven Ketaran talo. 1690-luvulla toinen osa liitettiin Katilan rustholliin isäntänään Taneli Tollet, ja 1700-luvun alussa kirjuri Samuli Barek ja hänen jälkeensä korpraali Aabraham Spåra. 1700-luvulla Seppälä oli everstiluutnantin palkkatila.

Taloista kartano

Eerolan ja osasta Katilan ratsutilaa muodostui Tenhiälän eli Ahlbackan kartano. Perttulan ja Seppälän verotilat liitettiin siihen myöhemmin 1800-luvun kuluessa. Kartano siirrettiin vuonna 1806 Leppämäki -nimiselle tontille, ja tältä ajalta on myös nykyisen päärakennuksen hirsinen runko. Vain Seppälän 1700-luvulta peräisin oleva talo jäi entiselle paikalleen. Sotakomissaari Gustav Magnus Florin omisti kartanon, ja Florinin tyttären avioliiton kautta se siirtyi Nordenswan -suvulle vuonna 1856.


Lähde

Mäntylä, Eero: Hattulan historia. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-99074-7-5