Tehtaankoulu

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Tehtaankoulu sijaitsee Forssassa, Puutarhakatu 4, Wahreninpuiston välittömässä läheisyydessä. Rakennuksessa on iso juhlasali ja keittiö.
Tkoulu ovi.jpg

Kansakouluasetus

Maaseudun koulun yleistymiselle antoi vauhtia kansakouluasetus vuonna 1866. Se asetti velvoitteita päättäville elimille. 1850-luvulla oli myös tehtaanomistajilla velvollisuus huolehtia työläisten alkeistiedoista ja kristinopin taidosta aivan kuin perheenisä lastensa kasvatuksesta. Mestarin piti huolehtia alaistensa sisälukutaidosta ja kristillisestä vaelluksesta.


Myös Forssan uuden tehdaskylän patruunaa Wahrenia muistuteltiin isännän velvollisuudesta perhettään kohtaan. Avarasti sivistynyt patruuna ymmärsi koulutuksen merkityksen. Koulutus oli tärkeätä myös tehtaan tekniikan toteuttamiselle. Ensimmäisiä opetusmuotoja oli viivotinpiirustus pojille. Jo Bergenheimin piispantarkastuksen yhteydessä patruuna oli luvannut perustaa tehtaansa yhteyteen vuorolukujärjestelmään perustuvan koulun lapsityövoimaa varten. Mutta koska tehdaslaitokset olivat vasta alkuvaiheessaan ja rahasta oli kova puute, oli pakko täyttää lupaus niin halvalla kuin suinkin. Kun vuonna 1856 kirkoissa kuulutettiin tehtaisiin otettavan suurta työvoimaa, ilmoitettiin samalla, että heille järjestettäisiin sunnuntaisin kouluopetusta. Tehtaankirjuri F.A. Hagelberg aloittikin koulunpidon tehtaan ruokalassa aluksi parillekymmenelle 13-21 vuoden ikäisille tytöille ja pojille.

Päätös koulun rakentamisesta


Uuden vuosikymmenen alkaessa alkoivat myös teollisuudelle paremmat ajat. Forssan tehtaitten omistajaksi perustettiin osakeyhtiö ja yhtiökokous päätti kesällä 1861 rakentaa oman koulutalon, joka toimisi myös tehdaskylän kirkkona ja rippikoulun pitopaikkana. Rippilasten kulkeminen kävellen Tammelan kirkolle vei hyvää työaikaa kohtuuttomasti. Aikuistenkin kirkkomatkat ja asioiminen arkisin papin kansliassa kymmenen kilometrin päässä saivat ajattelemaan jopa kaikkien kirkollisten palvelujen saamista Forssaan. Kaikkein pisimmälle tähtäilevän silmissä lienee jo silloin kangastellut kylän irtautuminen kokonaan Tammelan holhouksesta. Ainakin itse Wahren esikuntineen pyrki etenemään kaikissa liikkeissään eniten siihen suuntaan.
Oman koulun rakentaminen aloitettiin heti ja se oli valmis jo seuraavana vuonna eli 1862. Talon piirsi ruotsalainen arkkitehti G.Th. Chiewitz, joka oli kauppaneuvos Wahrenin entinen koulutoveri ja jota tämä käytti muidenkin rakennusten suunnitteluun.

 

Opetus alkaa

Tehtaankoulu.jpg
Yhtiön taloudellinen tilanne oli kuitenkin vielä niin vaikea, että vakinaisen opettajan palkkaaminen lykkääntyi muutamalla vuodella. Kirjuri Hagelberg piti kouluaan entiseen tapaansa kosthollin salissa ja sitten tehtaan uudessa koulussa, kun se vihittiin käyttöön pääsiäisenä 1862. Vasta vuonna 1866 kouluun valittiin ensimmäiseksi vakinaiseksi opettajaksi Taalin tehtaan koulun opettaja G.W. Lundell ja koulu pääsi aloittamaan säännöllisen toimintansa vuoden 1867 maaliskuulla. Ensimmäisenä työvuonna koulussa oli oppilaita noin 250, niistä poikia hiukan yli puolet. Opetusta annettiin vuoroviikoin aina sille ryhmälle, joka oli päivätöistä vapaana tehtaalta eli siis yövuoroviikoilla. Itse Jyväskylän seminaarin johtaja Uno Cygnaeus (hänen kuvansa on Tehtaankoulun seinällä) oli läsnä kevätjuhlassa 1868 ja hän kehotti tarkastuslausunnossaan kehittämään hyvää alkua oikeaksi kansakouluksi.


Tehtaankoulun alkuajat

Alkuaikoina tehtaan koulu toimi suunnitelmien mukaan myös kirkkona. Siksi opettajalta edellytettiin aluksi myös papin pätevyyttä. Mutta siitä ehdosta oli pian tingittävä. Tärkeintä oli, että hän oli rovastin hyväksymä saarnamies. Kirkon tehtävästä koulussa on vieläkin muistona ristikello ja virsitaulu seinällä. Arkinenkin kouluopetus oli tiukasti rovasti Grangeltin valvonnassa ja pienetkin poikkeamat vakaalta kristilliseltä kasvatuslinjalta aiheuttivat isällistä puuttumista opetustyöhön. Sen sai kokea koulun ensimmäinen naispuolinen apuopettaja, joka hairahtui laulattamaan lapsilla piirileikkilauluja tunneillaan.

Koulun tehtävä kyläkirkkona jäi vähitellen vähäisemmäksi, kun vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä väkevät herätysliikkeet ulottivat vaikutuksensa tehdaskylään ja paikkakunnalle rakennettiin niiden toimintaa varten omia rukoushuoneita. Mutta koulun pitoa jatkui talossa maamma itsenäistymiseen asti, kunnes yleinen oppivelvollisuus toteutettiin ja sekin teki tällaisen poikkeuskoulutuksen tarpeettomaksi. Siinä vaiheesssa tehtaan koulun rooli Forssan kulttuurikuvassa muuttui perusteellisesti, sillä siitä alkaen talossta sai samaan aikaan perustettu työväenopisto tulevaisuuden tyyssijana. Siinäkin muutoksessa Forssa Osakeyhtiöllä oli tärkeä opiston perustajan tehtävä.

Ok kasityosali.jpg

Forssan työväenopisto

(lehtileikkeestä vuodelta 1952) Lähes koko toiminta-aikansa on työväenopisto saanut Oy Finlayson-Forssa Ab:ltä vuokrata käyttöönsä rakennuksen, joka on ollut Forssan ensimmäisenä kirkkona ja kouluna. Sitä sanotaan nykyisin "opiston käytännönpuoleksi" ja se käsittää laajan käsityösalin, opetuskeittiön ja kaksi kamaria.







Lähteet

Uusi-Hakimo, Lauri : Työväenopistosta Aikuisopistoksi, Forssan Kansalaisopisto 75 vuotta. Forssa 1995. ISBN 952-90-6758-5


Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen