Tarinmaa

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Tarinmaa on osa Janakkalan kirkonkylää, ja sijaitsee Pyhän Laurin kirkon pohjoispuolella. Turenkiin johtavan tien maantien länsipuolella oleva Tarinmaan keskiaikaisen kylätontin talot ovat tiiviisti rakennettuna ryhmänä raittien varrella. Alueella on säilynyt runsaasti perinteistä rakennuskantaa, mutta myös uudempia, lähinnä 1950-luvulla rakennettuja julkisia rakennuksia.

Tarinmaan vanhat tilat

Vuonna 1539 Tarinmaan kylässä oli neljä taloa. Seppälän eli Tingerhanan omistaja oli vuonna 1571 Sipi Paavonpoika. Tila oli useita kertoja autiona 1600-luvulla, jolloin siitä tuli kruunun ratsutila ja vuonna 1680 rummunlyöjän ja pistoolisepän puustelli. Tingerhan -nimen tila sai vuonna 1607 kornetti Tuomas Matinpoika Seppälän yhteydessä. Seppälässä asui kirkkoherra Lark Fredrik Öhrnberg ja Anton Lilius 1800-luvun alussa. Kirkkoherra Johannes Velinus omisti Seppälän ja Oravalan 1600-luvun lopulla.

Oravala tuli kruununtilaksi vuonna 1588. Se oli Erik Antinpoika Kirbyn-Lilliebrunnin rälssi vuosina 1620-1645 ja Judita Ebba von Stilchenin rälssinä vuosina 1646-1682. Tila jaettiin vuonna 1763 Oravalaksi ja Heikkiläksi. Kappalainen Matias Castren omisti Oravalan yhdessä lukkari Kustaa Thurenin kanssa 1700-luvun lopulla.

Heikkilän ensimmäinen omistaja oli lukkari Kustaa Thurenin suku. 1800-luvun lopulla omistajien nimet muuttuivat Heikkiläksi talon mukaan.

Jaakkolan talo oli 1500-luvulla useita kertoja autiona, ja vuosina 1577-1582 siellä asui Niilo-niminen puuseppä. Kruununtilaksi tila joutui vuonna 1588. 1600-luvulla Jaakkolan tila oli Niilo Boijen, Barbara von Stilchenin ja Judita Ebba von Stilchenin rälssitilana. 1700-luvun puolessa välissä lukkari Gabriel Bergelin osti Jaakkolan kappalaiselta Georg Pontanukselta, ja hänen poikansa, pastori Gabriel Bergelin asui siinä ennen kuin muutti Merikarvialle kirkkoherraksi 1800-luvun alussa. Vuosina 1857-1885 tilan omisti kirkkoherra Emil August Bredenberg, joka lahjoitti Jaakkolan tilasta tontin Tarinmaan tyttökoululle. Isännäksi tuli Jaakkolan suku, joka osti tilan vuonna 1895.

Jaakkolan talon viereen rakennettiin vuonna 1792 Kulomäki-niminen asuinrakennus, jossa asui säätyläisiä 1800-luvun alusta sen loppuun: Johanna Vilhelmiina Breitholtz, kirkkoherran leski Anna Katariina Blom-Fontenia, kappalaiset Robert Borenius, Johan Henrik Keckman ja Gustav Polviander sekä linnan nimismies F. Lindgren. 

Kirkonkylä tänään

Tarinmaan vanhimmat säilyneet päärakennukset ovat 1800-luvulta. Tarinmaan tyttökoulun entinen koulurakennus on mahdollisesti kunnan vanhin koulurakennus. Vuonna 1873 valmistuneen rakennuksen suunnitteli E.J. Kilpinen. Tyttökoulu toimi siinä vuoteen 1907 asti, minkä jälkeen rakennus oli sairaalana vuosina 1908–1925. Tien itäpuolisella peltoaukiolla on Tarinmaan VPK:n talo, joka on rakennettu vuonna 1933.

Lähellä kirkkoa on säilynyt vanhaa pientaloasutusta. Kirkkoa vastapäätä tien toisella puolen muodostavat Tarinmaan koulu ja seurakuntatalo ajallisesti ja tyyliltään yhtenäisen 1950-luvun kokonaisuuden.

Janakkalan kirkkoherranpappilan hirsinen päärakennus on vuodelta 1842. Keskeissalityyppinen rakennus on tyyliltään uusklassistinen. Rakennusta jatkettiin vuonna 1908 eteisellä ja arkisto-osalla. Pappilan pihapiiriä rajaa 1800-luvulla rakennettu luhtiaitta. Pappilan länsipuolella on vanha punamullattu asuinrakennus.

Laurinmäen museoalue

Laurinmäen museoalue sijaitsee kirkonkylässä Janakkalan kirkon eteläpuolella Hakoistentien varrella. Vuonna 1965 avatulle ulkomuseoalueelle on siirretty joukko janakkalalaisia rakennuksia. Osa rakennuksista on siirretty paikalle Turengin kansanpuiston entiseltä museoalueelta. Esinemuseo sijaitsee vanhassa rukoushuoneessa. Janakkala-Seura pitää museoalueella kotiseutujuhlia.

Vähä-Kurjen torpan päärakennus vuodelta 1889 on Leppäkosken Vanantaasta. Mäenpään savupirtti on siirretty paikalle Saloisista. Mäenpäästä on myös pieni mäkilato.
Mamsellityyppinen tuulimylly vuodelta 1882 on Leppäkosken Sipilän vanha mylly. Pitkä karjasuojarakennus on tuotu Sauvalan Ratalahdelta ja riihi Lempellosta. Museoalueella on runsaasti aittoja.

Räikälän kestikievaritilan mailla on kaksi uhrikiveä sekä ikivanha Pyhän Laurin uhrilähde, jota käytettiin todennäköisesti taaran palvontaan ennen kristinuskon tuloa. Räikälän itäpuolella sijaitsevalla Määkynmäellä on venäläisten rakennuttamia maalinnoituslaitteita ensimmäisen maailmansodan ajoilta.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9