Syrjäntaan puusepänteollisuus

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Tuuloksen ajokaluteollisuuden synty

Nykyisin Hämeenlinnaan kuuluvassa Tuuloksessa alkoi 1840-luvun vaiheilla Hauhon, Lammin ja Lopen ohella ajokaluteollisuuden harjoittaminen. Tuolloin oli Tuuloksessa kaksi puuseppää ja yksi satulaseppä, vaikka maataloustarvekaluja valmistavia seppiä oli useampiakin. Vuosisadan puolenvälin jälkeen käsityöläisten määrä lisääntyi, ja seudulla työskenteli jo kaksi tai kolme seppää ja puuseppää ja maalareita. Ajokaluteollisuus osoittautui tuottoisaksi työksi, ja myös talonpoikaissäätyläiset ja itselliset innostuivat alasta. Ajokaluteollisuus tarvitsi puuseppiä, jotka tekivät kaikki kärryihin ja rekiin tarvittavat puiset osat, esim. länget, aisat, pinnat, korit j.n.e., mutta monet erikoistuivat myös raudoituksiin, toiset maalasivat. Koko Tuuloksessa oli puuseppiä enemmän kuin seppiä. Kun ajokaluteollisuus oli täydessä kukoistuksessaan, erikoistuivat jotkut eri osien valmistamiseen, ja esimerkiksi ilmaantui alan piiriin pyörämestareita, jotka valmistivat vain kärryjen pyöriä. Myös länkimestarien ammattikunta syntyi, mutta länkien valmistaminen ei ollut yhtä tuottoisaa kuin rekien ja rattaiden teko. Tuuloksen Pohjoisten kylä oli ajokaluteollisuuden keskuspaikka, vaikka Syrjäntakana oli paljon ammattiseppiä. Pohjoisen kylässä on ajokaluteollisuutta esittelevä museo, Museo-Eerola.

Syrjäntaan seppiä

Puuseppä Johan Nikander teki rakennuksia ja huonekaluja, mutta Syrjäntakana ensimmäinen käsityöläissäätyyn kuuluva ajokalumestari oli Mäki-Mikko, Mikko Antinpoika (1804-1880). Hän teki kääsejä ja niiden pyöriä, ja hänen poikansa Jooseppi valmisti kääsien puita ja maalasi niitä. 1860-luvulla Yrjö-Seppä Hymander, joka oli syntynyt Hauholla vuonna 1835, muutti Syrjäntaakse ja perusti oman pajan. Maatalousesineistön valmistamisesta hän siirtyi ajokaluteollisuuden pariin ja raudoitti Tuuloksen ensimmäiset rillat. Fridolf Hammarin (1845-1882) eli Riito-Seppä oli taitava käsityöläinen; hän teki kahvimyllyjä, omatekoisen kellon, pyssyjä, mutta hän toimi seudun kauppamiehenä. Hänkin siirtyi ajokaluteollisuuteen ja teki puusepäntöitä. Kärryt tarvitsivat pinnoja, joita Riito-Seppä valmisti ja myös raudoitti. Yrjö-Seppä ja Riito-Seppä olivat ns. lohkoseppiä, jotka sopivat vuosittain talojen kanssa niiden tarvitsemista sepäntöistä ja saivat palkkana rahaa, lihaa, viljaa yms. Palkan he kävivät keräämässä syksyisin.

1800-luvun lopulla Syrjäntakana teki rekiä ja rattaita Kustaa Orilähde ja tämän veljet Vihtori ja Jooseppi, samoin Mäki-Mikon poika Jooseppi oman poikansa, Juhanneksen, kanssa. Ammattitaito periytyi näin kolmessa polvessa. Muita Syrjäntaan ajokalupuuseppiä olivat: Aadolf Juhonpoika ja hänen poikansa, Kustaa Raikko, Konsta Rekola, Aadolf Rajamäki ja poikansa Heikki Aaltonen ja tämän poika Konsta Aaltonen, Vihtori rantasalmi, Vihtori Lepistö ja veljensä Kalle Leppänen, tämän pojat Kalle Länsimaa, Konsta Leppänen, Jukka Länsimaa, Kustaa Sirén ja poika Kustaa, Kalle Salminen. Rekolan taloon tuli vuonna 1887 Maurits Koskinen puusepänoppiin.

Koskisen ajokalutehdas

Maurits Koskinen perusti ajokaluliikkeen Syrjäntaan kylään Pappilantielle vuonna 1887. Se oli Suomen vanhimpia alan liikkeitä, ja sen palkittuja tuotteita kehuttiin mainoksen mukaan maan rajojen ulkopuolellakin.

base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiRW50aW5lbiBLb3NraXNlbiBham9rYWx1bGlpa2UiLCJ0eXBlIjoibWFya2VyIiwibGF0IjoiNjEuMTE4MTYiLCJsb24iOiIyNC44Mjk4MyJ9XTsKICAgICAgICB2YXIgbWFwID0gbmV3IEdNYXAyKGRvY3VtZW50LmdldEVsZW1lbnRCeUlkKCJnb29nbGVtYXAxIikpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyBHU21hbGxNYXBDb250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5hZGRDb250cm9sKG5ldyBHTWFwVHlwZUNvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IHd4TG9jYXRpb25Db250cm9sKCkpOwogICAgICAgIG1hcC5zZXRDZW50ZXIobmV3IEdMYXRMbmcoNjEuMTE4MTYsIDI0LjgyOTgzKSwgMTQpOwogICAgICAgIHd4QWRkTWFya2VycyhtYXAsIGZlYXR1cmVzKTsKICAgIH0KfSk7Cgp3eFVubG9hZEhvb2soR1VubG9hZCk7Ci8vXV0+Cjwvc2NyaXB0Pgo8ZGl2IGlkPSJnb29nbGVtYXAxIiBzdHlsZT0id2lkdGg6IDUwMHB4OyBoZWlnaHQ6IDMwMHB4Ij48L2Rpdj4K") 

Koskisen tehtaassa tehtiin tavallisia kivikärryjä ja tukkirekiä, mutta myös kuulalaakereilla, vietereillä ja kumipyörillä varustettuja kärryjä, trilloja ja vaunuja sekä kangas- tai nahkatoppauksin ja kuomuin varustettuja rekiä. Materiaalina ajokalutehdas käytti koivua, saarnia ja tammea. Mainoksessa oli kuvia eri malleista.

Tehtaan uusi elämä

Vuonna 2010 muutti Limingasta Vähäsöyringin perhe Tuulokseen. Hannes Vähäsöyrinki on ammatiltaan erikoispuuseppä ja hänen puolisonsa Arja on korjausrakentamisen artenomi. He ovat perustaneet yrityksensä vuonna 2006. He ostivat entisen Koskisen ajokalutehtaan tontin rakennuksineen ja pienen mökin ja kunnostivat entisen sepän pajan ja pitkään perunavarastona toimineen tiilirakennuksen puusepänverstaaksi. Entiseen ajokalutehtaaseen Vähäsöyringit kunnostavat oman kodin yläkertaan ja alakertaan näyttely- ja myyntitilat.

Puusepänliike Hannes Ky tekee mittatilaustyönä massiivipuusta huonekaluja, portaita, keittiöitä, ovia, ikkunoita ja sisustustuotteita. Kaikki tuotteet tehdään perinteisin menetelmin. Vähäsöyringit tekevät yhteistyötä Museoviraston kanssa entisöidessään esimerkiksi vanhojen kirkkojen ovia ja ikkunoita. Hannes Ky:n omia tuotteita ovat muun muassa Onni-syöttötuolit ja pikkutuolit sekä Oiva-jakkarat.

Lähteet

Kauppila, Lauri: Tuuloksen ajokaluteollisuus. Hämeenlinna 2009

Viikkouutiset 16.12.2011, s. 23

Syrjäntaka - kylä teiden risteyksessä. Hämeenlinna 2011. ISBN 978-952-92-9121-2

Katso: http://www.puusepanliikehannes.fi/