Sievi Ilta-aho

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Sievi Ilta-aho (s. 1920 - 2011) o.s. Karonen (ent. Pärssinen) syntyi Vuokselan Kannaksella. Vuodesta 1970 Sievi käytti toisen miehensä, ent. palomiehen Lauri Ilta-ahon sukunimeä. Ilta-aho oli kotoisin Jyväskylästä.

Sievin ensimmäinen aviomies talollisen poika ja pienviljelijä Tauno Pärssinen (s. 1917) oli hänkin kotoisin Kannakselta ja kuoli vuonna 1963 Jatkosodan psyykkisesti ja somaattisesti traumatisoimana.

Elämänsä viimeiset 30 vuotta hän eli avoliitossa Sulkavalta kotoisin olleen ent. rakennustyömiehen Väinö Väisäsen kanssa.

Kuninkaanristin kylä

Nuoruutensa Sievi vietti Kuninkaanristin kylässä, joka sijaitsi vuonna 1917 perustetussa Suomen nuorimmassa pitäjässä. Niin kylä kuin pitäjä olivat vauraita Pietarin kaupan ansiosta.

Kuninkaanristin ajoista hän muisteli eniten nuorten vapaa-ajan viettoa Vuoksi-joella tai Vuoksella, jonka varrella on niin Saimaan kanava kuin Imatrankoskikin. Varsinkin loppukesän lämpimistä öistä, jolloin veneellä soudeltiin porukalla kirkolle ja Kuisman Uuno soitti viuluaan, Sievi kertoi usein haikeana.

Evakkona vuoteen 1943

Sotien aikana Sievi perheineen asui lyhyitä aikoja eri puolilla Suomea (Pihlajavesi, Vilppula, Juupajoki, Kuorevesi, Pohjaslahti ja Perniö) ja päätyi lopulta asumaan Hattulan Pekolaan rintamamiestilalle.

Huvittuneena Sievi totesi usein, miten hän Jatkosodan aikana oli talon ainoa mies. Talossa oli kaksi muutakin miniää, jotka tekivät naisten työt. Jossain vaiheessa talon töiden tekemistä helpotti venäläinen sotavanki.

Pientilalta palkkarengiksi

Sodan jälkeen Sievi asui miehensä Taunon ja ainoan tyttärensä Eilan kanssa pientilalla Käenmäellä, joka on n. 10 kilometriä Hämeenlinnasta pohjoiseen. Taunon sairastelun takia Sievi kävi tilan ulkopuolella töissä (Hotelli Aulanko, Kaupunginhotelli), ja hän sai lopulta vuonna 1964 pysyvän sairaala-apulaisen työpaikan läheisestä Pappilanniemen B-mielisairaalasta, joka sijaitsi Vanajaveden rannalla Hattulassa.

Muutto Hämeenlinnaan

Jäätyään eläkkeelle sairaala-apulaisen työtehtävistä hän asui viimeiset 30 vuotta onnellista elinvuottaan Hämeenlinnan asemanseudulla Keinusaaren kaupunginosassa, ensin kerrostalossa Cajanderintiellä (nyk. Paavo Cajanderin katu) ja sitten viereisellä Hämeenkadulla.

Tuhkauksen jälkeen Sievi haudattiin ensimmäisen aviomiehensä viereen Hattulan hautausmaalle.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteet

Siirtokarjalaisten tie III. Turku 1970. VANAMO-verkkokirjasto