Sauvalan kartano

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Sauvalan kartano sijaitsee Vähikkälän kylässä Janakkalassa

 

Brunow-suku 

Vuonna 1539 Sauvalankylässä oli neljä talonpoikaistaloa, joiden isännät olivat: Lauri Heikinpoika, Paavo Juhonpoika, Knuutti Knuutinpoika ja Olavi Olavinpoika. Sauvalan kartano muodostui kahdesta kylän talosta, Sauvalan rusthollista ja Mattilasta. Vuonna 1575 ritariksi lyöty amiraali Göran Brynielsson sai talot säterikseen Norrköpingin päätöksen ehdoilla, ja se sisälsi 22 tilaa. Everstiluutnantti Arvid Reinhold Brunow (1636-1694), amiraalin nuorin poika sai säterin vuosiksi 1650-1694. Vuonna 1683 Sauvalan säteri muuttui rustholliksi, joka varusti ratsumiehen armeijaa varten. Jaakko Göran Brunow (1662-1700) hallitsi Sauvalan kartanoa kuusi vuotta.Hän kuoli Suuressa Pohjansodassa Narvassa, ja leski Sofia Katariina Muhl emännöi Sauvalaa vuoteen 1733. Poika, kapteeni Adam Reinhold Brunow (1698-1743) osti kartanon sekä sen augmenttitilan Mattilan verotilaksi vuonna 1739. Olot olivat Ruotsi-Suomessa köyhtyneet sotimisen ja Isonvihan myötä. Majuri Gabriel Adam Brunow isännöi Sauvalaa isänsä kuoleman jälkeen vuosina 1758-1795. Hänen puolisonsa oli Hakoisten kartanon herran Karl Ugglan tytär Ottiliana Gustava Uggla. Gabriel Brunow perusti sahalaitoksen vuonna 1781 yhdessä Karl Ugglan kanssa. Riitaantumisen seurauksena sahalaitos kiinteistöineen myytiin Nordenswanin suvulle.

Älg-suku

Sauvalan kartano oli Brunow-suvun omistuksessa viiden sukupolven ajan vuoteen 1795 asti. Sen osti apteekkari Wilhelm Älg, ja hänen jälkeensä Sauvalan peri poika, kapteeni Wilhelm Älg (s. 1777). Vilhelm Östbom (1813-1869) osti Sauvalan kartanon vuonna 1864. Östbom oli Hämeenlinnan linnan nimismies, ja hänen puolisonsa oli kuopiolainen Kristiina Loviisa Grönblom (1819-1880). Heille syntyi kaksi tytärtä, Minka (1842-1917) ja Lilly (1844-1924) sekä poika Wilhelm (1846-1867). Minkan puolisot olivat Otto Lindqvist sekä Gustav Backman. Sauvalan kartano siirtyi Lilly Östbomin haltuun.

Östbom-suku ja Danielsonit

Lilly Loviisa Östbom (1844-1924) meni naimisiin rakennusmestari Lars Alfred Danielssonin (1832-1889) kanssa. Alfred Danielsson tuli Ruotsista ja sai näin kartanon haltuunsa. Lillyn ja Alfredin sukunimenä oli Östbom ja he saivat kolme lasta, Wäinön (1873-1924), Ernstin (1874-1931) ja Sigridin (1876-1936). Ernst muutti Antreaan Saviniemen kartanon isännäksi, ja myöhemmin Hausjärven Kalkkeeseen Tanela-nimisenä. Sigrid avioitui venäjän ja englannin kielten lehtorin ja rehtorin Ossian Nordenswanin kanssa (1870-1923). Tämä oli Konttilan kartanon omistaneen Magnus Nordenswanin poika. 

Danielsonin poika Wäinö Östbom (1873-1923) opiskeli Mustialassa agronomiksi ja oli Sauvalan isäntänä vuodesta 1892. Hänen ensimmäinen vaimonsa Maria (1873-1913) kuoli tapaturmaisesti 35-vuoden ikäisenä. Pari oli lapseton. Wäinö, joka otti sukunimekseen isänsä nimen Danielson, avioitui taloudenhoitajattensa, Sokson talon tyttären Katri Dahlstenin (1898-1987) kanssa. He saivat kaksi lasta, Kalevin (1921) ja Sinikan (1924-2001). Wäinö Danielson menehtyi sydänkohtaukseen 51-vuotiaana vuonna 1923. Samana vuonna kuoli hänen äitinsä Lilly Östbom. Katri Danielson emännöi kartanoa vuosina 1923-1952. Poika, agrologi Kalevi Ensio Alfred Danielsson-Sauvala (s. 1921) ja puolisonsa Eva Gunhild Sauvala, os. Engelvuori (s. 1925) isännöivät Sauvalan kartanoa vuodesta 1952 lähtien. Vuonna 1943 perheen sukunimi muutettiin Sauvalaksi.

Rakennukset ja maat 

Sauvalan kartanon myllyrakennus paloi vuonna 1863, ja vuonna 1904 paloi Wilhelm Östbomin rakennuttama kartanon päärakennus. Vuonna 1905 valmistui Wäinö Danielsonin rakennuttamana nykyinen, kartanopuiston ympäröimä päärakennus. Sen jugendtyylinen ulkovuoraus on vuodelta 1920. Toinen asuinrakennus on vuodelta 1885. Maantien varrella sijaitseva kivestä muurattu jyvämakasiini on rakennettu vuonna 1860. Kartanoa ympäröivät viljelykset liittyvät Vähikkälän kylän kulttuurimaisemaan. Kartanolla oli peltoja 145 hehtaaria. Vuonna 1951 tilalle rakennettiin uusi navetta vanhan hevostallin perustuksille. Lhemistä luovuttiin vuonna 1964. Vuonna 1961 päärakennus peruskorjattiin. Peltoalaa oli tuolloin 82 hehtaaria. Maatila tuotti sokerijuurikasta 1990-luvulla 33 hehtaarilla sekä viljaa 75 hehtaarilla. Metsää oli 1990-luvulla 300 hehtaaria.

Sauvalan kartano toimii nykyisin maatalousyrityksenä, joka myy maataloustuotteita.

Lähteet

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Vähikkälän kyläkirja. Elämää Vähikkälässä. Turenki 2009. ISBN 978-952-5756-0

 http://www.fonecta.fi/tuotteet-ja-palvelut/Janakkala/2152615/Sauvalan+Kartano/